Julkaistu

Informaation jakamista vai aitoa kohtaamista?

Viestintä on asia, jossa monissa organisaatioissa on ainakin henkilöstökyselyjen mukaan suurimmat haasteet. Kyse ei nykyään ole useinkaan informaation puutteesta vaan ennemminkin infoähkystä ja siitä, että pureskelematonta informaatiota on liikkeellä liikaakin. 

Jos kaikkeen informaatioon perehtyy, kuka ehtii sen analysoida ja priorisoida, muuttaa ehkä toimintaohjeiksi tai uudeksi strategiaksi? 

Missä vaiheessa asioista ehditään aidosti keskustella? 

Koska ehditään aidosti kohdata ja yrittää ymmärtää työkaveria, asiakasta, potilasta tai esimiestä?

Kun panostetaan pelkästään informaation jakamiseen, eikä vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen, tuloksena on usein enemmän pahoinvointia kuin hyvinvointia, epäselvyyttä kuin selvyyttä.

Meneekö teillä liikaa energiaa tiimin sisäisten väärinymmärrysten oikomiseen? 

Tuntuuko, että teidän tiimissänne olisi paljon enemmän potentiaalia, joka vain odottaa kuoriutumistaan? 

Ovatko nämä seuraavat arjen vuorovaikutukseen liittyvät lausahdukset ja ajatukset tuttuja?

“Taas toi yksi paiskoo taukohuoneen ovea, olenkohan tehnyt jotain väärin?”

“Aina toi sama ehdotus. Sitä on jo kokeiltu. Ei pyörää kannata keksiä uudelleen”

“Voi, olisin halunnut kertoa oman ideani palaverissa, mutta en vaan saanut suunvuoroa.”

“Taas väiteltiin ennen asiakaspalaveria ja ilma oli niin paksua, että olisi voinut veitsellä leikata, kun asiakas tuli sisään. Eihän siitä kauppoja syntynyt.”

Yllä olevat esimerkit ovat pieniä vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen liittyviä asioita, joilla saattaa olla isot seuraukset, sekä hyvinvoinnin että tulosten näkökulmasta. 

Jos vuorovaikutuksessa on haasteita etkä koe tulevasi nähdyksi ja kuulluksi, et varmasti olet työyhteisössänne yksin. Jos tuntuu, että teillä töissä vuorovaikutus on enemmän väärinymmärrysten selvittämistä kuin aitoa yhdessä tekemistä ja onnistumista, on asioille syytä tehdä jotain!

Vaihtoehtoinen kuva työpäivää, ilmapiiriä ja tuloksia rakentavasta vuorovaikutuksesta voi olla vaikka tällainen:

“Meillä on töissä paljon erilaisia ihmisiä, jonka ansiosta yhteisen sävelen löytäminen vaatii välillä huumoria, välillä hammasten kiristystä. 

Meille on kuitenkin selvää se, että meidän tiimi saa yhdessä isoja asioita aikaan! 

Kunhan vain muistamme keskustella, kysyä ja kuunnella mököttämisen ja hiljaisten oletusten sijaan. Tunteitakin saa meillä näyttää, niitä negatiivisiakin, kunhan yhdessä varmistetaan se, että fiilis on kuitenkin yleensä rakentava ja meitä kaikkia yksilönä tukeva. 

Vaikka osa tiimistä on introverttejä, osa ekstroverttejä ja osa siltä väliltä, meillä osataan kohdata kollegat niin, että kaikki voivat hyvin ja antavat parhaansa. 

Hyvä tekemisen meininki näkyy asiakkaillekin ja tietysti myös viivan alla.”

TESTAA SEURAAVIEN 6 VÄITTÄMÄN AVULLA, MITEN TEIDÄN TYÖYHTEISÖSSÄNNE KOHDATAAN JA TEHDÄÄN YHTEISTYÖTÄ! Voit oppia paljon myös itsestäsi!

Vastaa seuraaviin kysymyksiin rehellisesti asteikolla 1-5 (5=Kyllä ehdottomasti, 1= ei ollenkaan)

Tunnen oman ja lähimpien kollegoideni vuorovaikutustyylini ja osaamme kommunikoida yhdessä rakentavasti niin, ettei väärinymmärryksiä pääse usein syntymään.

1 2 3 4 5

Osaan johtaa omia tunteitani niin, että ne auttavat tekemään päätöksiä, mutta eivät vie vuorovaikutustilanteita väärään suuntaan.

1 2 3 4 5

Tunnistan toisten tunteet ja osaan niiden avulla rakentaa eteenpäin vievää vuorovaikutusta

1 2 3 4 5

Osallistun aktiivisesti tuloksia ja hyvinvointia rakentavan ilmapiirin luomiseen työpaikalla, myös etänä. 

1 2 3 4 5

Meillä on hyvä me-henki.

1 2 3 4 5

Meillä hyväksytään ihmisten erilaisuus ja osataan sitä hyödyntää.

1 2 3 4 5

Suosituimmat työyhteisövalmennuksemme liittyvät juuri vuorovaikutushaasteisiin työpaikalla. Parasta tässä teemassa on se, että positiivisia muutoksia ja selkeää parannusta aikaisempaan vuorovaikutukseen saadaan usein nopeasti ja helpostikin! 

Pääset tutustumaan Motii-työyhteisövalmennukseemme kohtaamismoduliin tästä: 

[Kohtaaminen | Elämyspuu (elamyspuu.fi)]

Ota yhteyttä, niin jutellaan lisää teidän haasteistanne ja siitä, miten voisimme olla avuksi!

Hanna Tähkäaho

Elämyspuu Oy:n perustaja ja osakas

hanna@elamyspuu.fi

050-4136599

Julkaistu

10 VINKKIÄ ETÄTYÖAPATIAN TORJUNTAAN

Trendisana ihastuttaa ja vihastuttaa.

Onko ilmiö todellinen ja saako sitä mitenkään kuriin? Vai pitääkö vain odottaa ja sinnitellä, kunnes päästään takaisin toimistolle saman kahvipöydän äärelle? 

Etätyö on jatkunut meillä monella jo vuoden ja sitä on ehditty jo vähän tutkiakin. Muun muassa CapGeminin “The future of work: from remote to hybrid”-tutkimuksessa työntekijöiden tuottavuus kasvoi 63% joustavan työajan, digitaalisten työkalujen ja työmatkaliikenteen poistumisen ansiosta. Työn tuottavuudesta on raportoitu myös useassa muussa tutkimuksessa. 

Toisaalta taas empiirisesti on monin paikoin nähtävillä, työntekijöiden hyvinvointi laski sen myötä, että he kokivat velvollisuudeksi olla jatkuvasti käytettävissä. Sosiaalisten kontaktien puute edesauttaa etätyöapatian syntyä. 

Toisaalta myös uuden luominen vaatii usein rentoa yhdessä ideointia ja testailua, mikä sujuu usein helpommin, kun ollaan fyysisesti samassa tilassa. 

Jotta etätyön tuottavuus pysyisikin korkealla, eikä uuvuttaisi meitä kaikkia, kaivataan selkeitä uusia sääntöjä ja toimintatapoja. 

MITEN MAHDOLLISTAA TUOTTAVUUS JA HYVINVOINTI?

Tässä 10 top-vinkkiämme:

1. Jos päivät täyttyvät palavereista, priorisoi. Muuttakaa 60 minuutin vakiokokous 50 minuutin tai jopa 30 minuutin pituisiksi. Tehot lisääntyvät ja toisaalta saatte hetken aikaa hengähtää ja valmistautua seuraavaan aiheeseen.

2. Jos työ on itsenäistä ja kaipaat sosiaalisia kontakteja, sopikaa yhteisistä kahvihetkistä tai pirauta välillä vaikka vähän etäisemmäksi jääneelle kollegalle.

3. Jos työtehtäviä on jäänyt pois ja kaipaat päivään lisää sisältöä, opettele jotain uutta!

4. Varmista, että työsi rooli ja merkitys osana isompaa kokonaisuutta pysyy selkeänä. Yhteisiä tavoitteita on parempi kerrata vähän liian usein kuin liian harvoin.

5. Rakenna arkeesi hyvä rytmitys. Tai ainakin niin hyvä, kuin tässä hetkessä on mahdollista. Entä jos kukaan teistä ei lähettelisi sähköposteja klo 18 ja 7 välillä?

6. Kamerat päälle Zoomeissa ja Teamseissä, vaikkei kampaus olisikaan ihan viimeisen päälle. Nonverbaali viestintä on edelleen suurin osa viestintää ja ilman sitä tunteet eivät pääse välittymään. Viesti jää vajaaksi.

7. Mieti, mitä rutiineita kaipaat “entisestä elämästä” ja ota ne käyttöön: Aloita ja lopeta päivä vaikka pieneen kävelyyn ulkona ruuhkassa istumisen sijaan. Laita herätys soimaan taukojen merkiksi – juo vettä,  nouse seisomaan ja nappaa välipalaa.

8: Huolehdi jaksamisesta myös fyysisesti: älä unohda lounasta, vaan tankkaa energiaa ruuan muodossa säännöllisesti.

9: Varmista myös ergonomia viimeistään nyt. Etätyötä on vuosi takana ja keho kyllä oireilee, jos sängyn kulmalla naputat konetta päivästä toiseen.

10. Suunnitelkaa työyhteisönä jo tulevaisuutta: Miten varmistatte työssä jaksamisen ja inspiraation tulevaisuudessa, kun etätyö on jäämässä varmasti osittain käytäntöön varmistamaan työyhteisöjen voimavaroja ja jaksamista!

Kun kaipaatte tukea jaksamiseen, voimavarojen ylläpitoon ja stressinhallintaan, pääset lukemaan lisää TÄÄLTÄ.

Julkaistu

Onks motii? TESTAA!

Jaksaminen ja motivaatio hyvinvoinnin ja tuottavuuden kulmakivinä. 

Jaksanko motivoitua? Motivoidunko jaksamaan?

Näitä kysymyksiä pohtii varmasti moni tällä hetkellä sekä yksityiselämässä että osana työyhteisöä. Poikkeustila on kuormittanut meitä jo lähes vuoden ja toivo ei enää jaksa kannatella innostusta niin kuin ehkä vielä alkusyksystä. 

Motivaatio on käyttövoima, halu, joka on kaikkien eliöiden toiminnan syynä. Näin kuvataan psykologiassa. Se on toiminnan voima, joka suuntaa tai virittää suoritukseen. 

Mutta entä jos voimaa ei olekaan? 

Etätyöapatia kuormittaa koko työyhteisöä ja fokus on rutiineissa kun käsillä oleva tilanne vaatisi kuitenkin uuden luomista ja tuoretta näkökulmaa. 

Vaihtoehtoisesti huoli omasta ja lähimmäisten terveydestä painaa fyysisellä työpaikalla, jossa työkuorma ehkä vain kasvaa ja kasvaa.

Tai vaihtoehtoisesti huoli töiden loppumisesta painaa katseen maahan.  

MOTII-ARTIKKELIKOKONAISUUTEMME STARTTAA JAKSAMISEN YHTEYDESTÄ MOTIVAATIOON

Eikä syyttä. Jaksamisen varmistaminen on inhimillisten voimavarojen kannalta kaiken a ja o. 

Motivaatio ja kyvykkyydet peittyvät jaksamishaasteiden alle aivan liian usein. Syökö väsymys ja stressi teidänkin työyhteisössä innostuksen ja motivaation? 

Mitä saisittekaan aikaiseksi, jos akut olisivat täynnä? 

Kaikki meistä varmaan tuntevat jonkun, ehkä nykyisen tai entisen työkaverin, joka oli ennen todellinen inspiraation lähde, innosti muita paitsi aktiivisella esimerkillään, myös kannustamalla. Vähitellen, työhön tai vapaa-aikaan liittyvien kuormittavien asioiden seurauksena tämän inspiraation valo vähitellen himmeni. Kuormitus ja palautuminen ei ollut tasapainossa ja akut ikäänkuin kuluivat loppuun. Näin käy meillä kaikilla, jos akkuja ei ladata, eli jos palautuminen on vaillinaista. 

Vaihtoehto, joka on meille kaikille, myös kokonaisille työyhteisöille mahdollista, on seuraava: 

“Välillä meillä kaikilla on rankkaa ja päivät liian pitkiä. Töiden lisäksi kotonakin on asioita, joista kannamme huolta. Tiedostamme kuitenkin palautumisen ja rentoutumisen tärkeyden hyvinvoinnin näkökulmasta, eli raivaamme aikaa paitsi kunnon yöunille, myös rentouttavalle, palauttavalle tekemiselle. Työyhteisönäkin varmistamme ne säännölliset, palauttavat hetket arjessa, jotka lataavat akkua myös päivän mittaan ettei se loppuisi kotimatkalla ja ajaisi meitä sohvakoomaan loppupäiväksi. Motivaatio säilyy sekä kotona että töissä, kun meillä on pakillinen työkaluja jaksamisen varmistamiseksi ja myös muistamme niitä käyttää.” 

TESTAA JAKSAMISESI TASO!

Vastaa seuraaviin kysymyksiin rehellisesti asteikolla 1-5 (5=Kyllä ehdottomasti, 1= ei ollenkaan)

Olen tyytyväinen unen ja palautumisen määrään ja laatuun.
1 2 3 4 5 

Päivääni mahtuu riittävästi asioita, joista todella nautin ja saan iloa.
1 2 3 4 5 

Minun on tarvittaessa helppo keskittyä ja lopettaa multitaskaaminen.
1 2 3 4 5 

Minulla on riittävästi keinoja stressinhallintaan.
1 2 3 4 5

Meidän työyhteisössämme tuetaan kaikkien jaksamisesta.
1 2 3 4 5  

Mitä enemmän pisteistä sait tästä pienestä testistä, sitä tyytyväisempi voit olla omiin jaksamista, kuormittumisen ja palautumisen tasapainoa, ylläpitäviin rutiineihisi. Kohdat, joissa pisteitä oli vähiten, antavat toivottavasti ajattelunaihetta siitä, mitä voisit omissa rutiineissasi tai työyhteisössänne muuttaa. 

Elämyspuun MOTII-työyhteisövalmennus lähtee liikkeelle jaksamisesta. 

Jos kaipaatte tukea jaksamiseen, voimavarojen ylläpitoon ja stressinhallintaan, pääset lukemaan lisää täältä:

KATSO LISÄÄ

Voimavaroja ja iloa kevääseen!

Hanna ja Jonna 

Julkaistu

VAHVA MIELI AUTTAA POIKKEUSTILAN YLI

Pysyvä hyvinvointi rakentuu sisältä päin

Poikkeustila, uusi normaali. Kaksi kirottua, meidän jokaisen elämään syöpynyttä termiä. Media puskee tauotta uutisia uusista tartunnoista ja rajoitteista. Syyllistää, uhriuttaa, yliarvioi riskejä ja aliarvioi riskejä. Mihin uskoa ja mitä tehdä? Mikä on oikein tänään, entä pidemmällä tähtäimellä?

Vastauksia näihin kysymyksiin ei tiedä meistä kukaan.

Elämää ei kuitenkaan voi laittaa pauselle ja joka päivä kaikkien meidän elämässämme lukuisat valinnat odottavat päätöksiä, joita meidän on tehtävä puutteellisen tiedon valossa

JATKUVA MUUTOS, EPÄVARMUUS JA KESKENERÄISYYS

Otsikon teemat ovat itse asiassa läsnä jokaisen meidän elämässämme nykyaikana, myös tämän poikkeustilan ulkopuolella. Joudumme jatkuvasti tekemään päätöksiä puutteellisen tiedon valossa ja jatkuva muutos saa aikaan sen, että asiat ovat jatkuvasti kesken. Valmista ei oikein tunnu tulevan, koska asiat ovat ehtineet jo muuttua ennen kuin ovat valmistuneet

Miten tässä ympäristössä, kaiken epävarmuuden keskellä, pystymme rakentamaan hyvinvointia? Miten muutoksen saisi rakennettua hyvinvoinnin lähteeksi, joka innostaa ja tuo iloa?

Vastaus on itse asiassa hyvin lähellä. Vahva mieli auttaa meitä elämään pääsääntöisesti onnellista, täyttä ja merkityksellistä elämää kaikkine iloineen ja vastoinkäymisineen, elämän kaikkine väreineen

VAHVA MIELI VAATII RAKENTUAKSEEN PYSÄHTYMISTÄ JA TIEDOSTAMISTA

Vahva mieli tunnistaa omat heikkoudet ja vahvuudet ja on niiden kanssa sinut. Vahva mieli osaa kuunnella paitsi ulkopuolelta tulevia odotuksia ja vaatimuksia, myös sisäistä ääntä.

Mitä minä eniten tarvitsen, mikä on minulle tärkeintä tässä hetkessä?

Vahvan mielen pohjalla on hyvä itsetuntemus: mikä on minulle tärkeää? Mikä saa minut voimaan hyvin? Kun omat arvot tiedostaa ja ne saa ohjaamaan elämää myös käytännössä, hyvinvointi on rakennettu tukevien pilarien varaan, jotka eivät todennäköisesti murru kovissakaan myrskyissä. 

Vahvaa mieltä toki tukee myös ympäristö. Tiedostathan, kenen tukea tarvitset ja miten lähipiiri sinuun vaikuttaa? Onko elämässäsi ihmisiä, joista olisi hyvä päästää irti tai siirtää ainakin vähän kauemmaksi?

Isoja kysymyksiä! Vahva mieli vaatii siis rakentuakseen pysähtymistä ja kääntymistä sisäänpäin. Kuka minä olen ja mikä tekee minusta ainutlaatuisen?

KÄÄNNÄ FOKUS ULKOA SISÄLLE

Tässä poikkeustilanteessakin on helppoa keskittyä itsen ulkopuolella oleviin asioihin: uutisiin, muiden ihmisten tekemisiin ja tekemättä jättämisiin. 

Mitä, jos tietoisesti ottaisinkin muutaman päivän vähän vähemmällä media-altistuksella.

Kuuntelisin sen sijaan itseäni: mikä minulle tekee hyvää juuri nyt ja mikä on omien sisäisten arvojeni näkökulmasta oikea päätös juuri nyt mielessä olevaan asiaan. 

Muiden kritisoinnin sijaan keskittyisin asioihin, joihin pystyn itse vaikuttamaan. Saisin rakennettua merkityksellisyyden ja hallinnan tunnetta arkeeni niillä asioilla, joihin minulla on kaikki valta. Huomaisin, että niitä asioita onkin itse asiassa aika paljon! 

TUKEA VERKKOKURSSILTA

Tutustu verkkokurssiin täältä:

TÄSTÄ VERKKOKURSSILLE

 Suositulla Vahva mieli – hyvinvoinva minä -verkkokurssillamme pääset rakentamaan vahvan mielen avulla hyvinvointia uudelle vuodelle 2021. Sisälläsi voi olla tyyntä vaikka ulkona miten myrskyäisikin!

Julkaistu

Stressaako töissä? 4 vinkkiämme siihen, miten saat lisää hallinnan tunnetta työelämääsi

Hyvää tarkoittavat ohjeet työpäivän paremmasta organisoinnista, mikrotauoista ja seuraavan loman haaveilemisesta eivät auta siinä vaiheessa, kun tuntuu siltä, että ajelehdit urallasi sinne tänne tai olet kuluttamassa voimavarojasi loppuun työssä, jonne harmittaa aamuisin lähteä.

Vaikka nykyaikaa leimaa vahvasti jatkuvan muutoksen ja keskeneräisyyden luoma epävarmuus, voit silti päästä oman elämäsi ohjauspuikkoihin ja hallita myös omaa työpolkuasi!

Tässä 4 vinkkiämme siihen:

1. Tunnista omat vahvuutesi ja kiinnostuksen kohteesi

Yllättävän moni meistä on työssä, jonne on ajelehtinut ulkoisten odotusten painostuksesta. Mutta missä sinä olet oikeasti hyvä ja mistä olet kiinnostunut?

Minkä jäljen haluat maailmaan jättää? Miten voisit kertoa vahvuuksistasi ja kiinnostuksistasi paremmin töissä, jotta saisit muokattua työtäsi siihen suuntaan?

2. Tunnista omat arvosi ja tee päätökset työelämästäsikin suhteen niiden mukaan

Arvot ovat niitä asioita, jotka saavat sinut nousemaan sängystä aamuisin. Mikä sinulle on tärkeää? Mihin haluat käyttää aikasi? Minkälainen työympäristö saa sinusta parhaat puolet esiin ja mikä taas toimii arvojesi vastaisesti niin, että kuluttaa voimavarojasi päivä päivältä enemmän ja enemmän.


3. Varmista, että sinulla on niitä taitoja, joita sinä ja työelämä tulevaisuudessa tarvitsee

Yhden tutkinnon suorittaminen nuorena ei enää takaa sitä, että pysyt jatkuvassa muutoksessa mukana. Kehitä itseäsi, joka päivä!

Ei vain muodollisia tutkintoja suorittamalla vaan verkostoitumalla erilaisten ihmisten kanssa, lukemalla ja kiinnostumalla uusista asioista. Itsensä johtaminen, luovuus ja tiimityötaidot ovat esimerkkejä taidoista, jolla on entistä enemmän kysyntää tulevaisuudessakin.

4. Varmista oma jaksamisesi, sillä kukaan muu ei sitä tee

Väitän, ettet kohtaa enää sellaista työpäivää, jolloin olisit kaikki päivän aikana suunnitellut työt saanut tehtyä ja voisit hyvillä mielin vaihtaa vapaalle. Töitä on loputtomasti, mutta niistä ei kukaan meistä suoriudu, jos olemme ajaneet itsemme pitkäkestoisen stressin tilaan. Huolehdi omasta jaksamisestasi löytämällä ne pienet päivittäiset rutiinit, joilla lataat akkuasi muulloinkin kuin yöllä.

Jos nyt tuntuu, että apua, helpommin sanottu kuin tehty, olet oikeassa. Kaikilla meillä on elämässä jaksoja, jolloin huolehdimme paremmin jaksamisestamme kuin toisinaan ja välillä olemme vuosiakin työssä, joka ei vastaa arvojamme.

Elämä ei olekaan pikamatka vaan maraton, eli kun pidät oman punaisen lankasi kirkkaana, mahtuu matkalle vähän mutkiakin!

Julkaistu

Ihanan kamala arki – 5 vinkkiä pilvisen arjen kirkastamiseen

Hyvää alkavaa syksyä!

Vaikka syksy starttaakin edelleen hieman poikkeuksellisissa merkeissä,
arki on taas meillä monella käsillä.

Mitä tunteita sinulle nousee pintaan, kun kuulet sanan arki?
Onko se sitä harmaata, upottavaa suota muutaman vuosittaisen lomaviikon välissä?
Vai onko se sitä välillä kamalaa, välillä ihanaa, elämäksikin kutsuttua ajan kulkua?
Kaikilla meillä on jaksoja, jolloin tarvomme suossa ja odotamme päivän loppumista, jotta pääsisimme peiton alle.
Se on sitä ihmisyyttä. Mutta toki jotain muutoksia kannattaa elämässään tehdä,
jos huomaa, että elämässä on pidempiä jaksoja, jolloin vain odottaa seuraavaa lomaa,
joka vielä näyttää muuttavan kovastikin muotoaan ainakin tässä lähiaikoina.

Me emme usko siihen, että päivä kirkastuu sillä, että laitat kynän huulten väliin hymyn merkiksi aamuisin peilin edessä.
Ei. Jonkun täytyy muuttua, joko omissa ajatuksissasi, suhtautumisessasi, tekemisissä tai ympäristössä.
Helpointa on muuttaa jotain itsessä, vaikeinta taas jotain ympäristössä, muissa ihmisissä. 

Tässä viisi vinkkiämme pilvisen arjen kirjastamiseen
(Ja onnea sinulle, joka et niitä kaipaa – ehkä joku lähipiiristäsi voisi näistä kuitenkin hyötyä?):

1. Anna tilaa itsellesi ja omalle elämällesi

Helpommin sanottu kuin tehty. Varsinkin, jos elät kiireistä ruuhkavuosiarkea tai elämä on muuten hektistä.
Emme nyt ehdota sinulle viikon hiljaisuuden retriittejä, vaan yksinkertaisesti sitä, että varsinkin,
jos elämä on kiireistä, sulje siitä pois asioita, joita et tarvitse.
Älä turhaan kuormita itseäsi jatkuvalla uutisvirralla, josta saat ehkä lisää murehdittavaa tai
puolituttujen täydellisellä some-elämällä, joka saa oman elämäsi tuntumaan entistä harmaalta. 

Keskity omaan elämääsi juuri sellaisena, kuin se on. Pelkkä ärsykkeiden vähentäminen ja
parempi läsnäolo saattaa avata silmät sille, että elämä on itse asiassa sellaisenaan aika hyvää,
ilman jatkuvaa vertailua tai ylimääräisten kauhuskenaarioiden luomista.

2. Pysähdy miettimään, mistä nautit

Elämässä saattaa olla jaksoja, jolloin olemme ajautuneet täysin ulkopuolisten tarpeiden
ohjailtavissa ja unohdamme sen, mistä itse pidämme, mistä nautimme.
Jälleen, aikaa ei itsensä toteuttamiseen ole välttämättä paljon,
mutta kun edes muistutat itseäsi, mitkä asiat sinulle ovat tärkeitä ja mistä saat nautintoa,
saatat kuin varkain huomata, että niihin alkaakin löytää aikaa, minuutti kerrallaan.

Ota siis kynä ja paperia ja kirjoita asioita, jotka ovat jossain vaiheessa elämää olleet sinulle tärkeitä,
joista tulet hyvälle tuulelle ja joista pidät. Lista saa ja itse asiassa sen pitääkin olla hyvin arkinen.
Saatat pitää tuoreen kahvin tuoksusta, kukista, pianon soitosta, puhelimessa höpöttelystä.
Ehkä lomamatkojen suunnittelusta tai unelmoinnista. Ripusta lista vaikkapa jääkaapin oveen,
jossa se sinua muistuttaa vaikkapa kahvin tuoksuttelusta.
Saatat nimittäin kahvia juoda automaattisesti monta kertaa päivässä,
muttet ole pitkään aikaan pysähtynyt sitä tuoksuttelemaan.

Hyvinvointi Turku

3. Pysähdy miettimään, mistä luovut

Yhtä tärkeää kuin huomata se, mistä nautit, on tiedostaa myös ne asiat,
jotka vievät sinulta voimavaroja. Käytkö esimerkiksi jossain harrastuksessa
vain tavan vuoksi, vaikka ilo siitä on kadonnut ehkä jo vuosia sitten?
Sama saattaa käydä ihmissuhteissa: joskus tärkeä ihmissuhde on saattanut
muuttua taakaksi, joka vie voimavarojasi yhä enemmän. 

Pysähdy miettimään, mitkä asiat kuluttavat akkuasi ilman,
että saat niistä mitään vastineeksi.
Mistä sinun pitää luopua, jotta saat lisää hyvinvointia elämääsi?

4. Tee hyvää muille

Hyvän tekeminen tekee tutkitusti hyvää hyvinvoinnillesi ja mielenterveydellesi.
Muiden auttaminen on osa ihmisyyttä ja saatatkin huomata,
miten omakin päiväsi kirkastuu muille osoitettujen pientenkin ystävällisten sanojen,
tekojen tai katseen kautta. 

Joskus oma auttamisen halu on on kuitenkin hukassa.
Se saattaa kertoa siitä, että omat voimavarasi ovat niin loppu,
ettei energiaa riitä kuin omasta arjesta selviytymiseen.
Senpä vuoksi viimeinen vinkkimme onkin:

5. Lepää riittävästi

Suurin osa meistä tarvitsee 7-9 tuntia palauttavaa unta yössä.
Jos heräät aamuisin väsyneenä, se kertoo siitä, että yön aikainen palautuminen ei ole ollut riittävää.
Kokeile ensin rauhoittaa ilta ennen nukkumaan menoa ulkoisista ärsykkeistä,
jotta hermosto rauhoittuu ja saa riittävästi aikaa valmistautua kunnon yöuniin.
Ja jos huonot yöunet eivät korjaannu omin voimin, hae ammattilaisen apua!
Riittävä uni on nimittäin avain sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiimme.

Palautuminen yön aikana ei kuitenkaan riitä,
vaan ärsykevapaita taukoja pitää suunnitella jokaiseen päivään.

Lisää päivän tauottamisesta ja stressinhallinnasta pääset lukemaan täältä:
https://elamyspuu.fi/blog/stressinhallinta/

Jos tuntuu, että alkava syksy vie mehut, ota mielen voima käyttöösi ja priorisoi
mielessä pyörivät asiat. Apua saat esimerkiksi työkirjastamme,
joka on ladattavissa tästä

Jaksaminen arjessa

Keveyttä ja iloa alkavaan syksyyn!

Hanna ja Jonna

Julkaistu

3 askelta kevyempään arkeen

Valtaako median lietsoma levottomuus mielesi?

Tässä poikkeustilassa, josta on muodostumassa se paljon puhuttu uusi normaali, oman mielen hallinta on yksi tärkeimmistä omaa ja lähipiirin hyvinvointia parantavista keinoista. Tämän vuoksi rakensimme sinulle työkirjan, jonka harjoitusten avulla toivomme, että pääset lähemmäs kevyttä, iloista ja onnellista arkea. 

ÄRSYKETULVA LISÄÄ STRESSIÄ

Mitä stressaantuneempi olet, sitä enemmän kehosi ja mielesi kiinnittää huomiota signaaleihin, jotka kertovat mahdollisesta vaarasta. Stressiä saa purettua monin pienin keinoin, mutta mitään taikanappulaa välittömään stressinpurkuun ei ole. 

Työkirjamme kolme käytännön vinkkiä on helppo ottaa arkeen, vaikka yksi kerrallaan. Kokeile myös työkirjan mukana tulevaa ohjattua harjoitusta, joka säännöllisesti kuunneltuna saa hermostosi taatusti tasapainoisempaan tilaan.

SE, MIHIN KESKITYT, KASVAA

Täydellistä elämää ei olekaan ja toki tämän hetkinen poikkeustila valtaa meidän kaikkien mieltä ainakin välillä. Kaikkien poikkeusjärjestelyiden taustalla arki, eli elämä rullaa eteenpäin ja meistä itsestämme on kiinni se, mihin keskitymme. 

Uhkiin keskittymällä alamme nähdä niitä entistä enemmän ympärillämme, positiivisuuteen keskittymällä taas ilo lisääntyy. Uhkia ei toki ole syytä lakaista maan alle, mutta niitä ylikorostamalla eivät uhkat myöskään vähene. Kun voit itse hyvin, olet valmiimpi kohtaamaan ne mahdollisesti eteen tulevat negatiiviset asiat täysissä voimissa.    

Työkirjan vinkeillä pääset suuntaamaan fokustasi asioihin, jotka rakentavat sinulle hyvinvointia!

MIHIN SUUNTAAT SEURAAVAKSI?

Poikkeustila saattaa tuoda mukanaan jotain hyvääkin! Pieni, pakollinen pysähtyminen saattaa tuoda esiin asiat, joihin olet elämässäsi tyytymätön ja toisaalta uuden suunnan, jota kohti päätät alkaa kulkea. 

Työkirjamme harjoituksilla pääset pysähtymään myös omien arvojesi äärelle ja rakentamaan tulevaisuutta, joka näyttää ehkä enemmän oman näköiseltäsi.

LATAA TYÖKIRJA

Työkirjan saavat kaikki hyvinvointikirjeemme vastaanottajiksi rekisteröityneet. Vinkkaa kirjeestä kaverille, joka voisi työkirjasta hyötyä myös! Hyvinvointikirjeemme voi tilata suoraan nettisivujemme etusivun alalaidasta www.elamyspuu.fi.  

Toivomme, että työkirjamme avulla pääset lähemmäs kevyempää, iloisempaa ja onnellisempaa arkea! 

Lämmöllä, 

Jonna ja Hanna 

Julkaistu

Oletko mind full vai mindful? 5 vinkkiä mindfulneksen harjoittamiseen arjessa.

Mindfulness eli tietoinen, hyväksyvä läsnäolo ei suinkaan kuulu vain joogasaleille tai erakkomajoihin. Tunnistat todennäköisesti itse ainakin suurimman osan seuraavista päivittäisistä tapahtumista:

  • Pysähdyt keskellä arjen kiireitä huomioimaan upean auringonlaskun.
  • Työn flow on vienyt mennessään ja inspiroituneena huomaatkin koko iltapäivän kuluneen kuin huomaamatta.
  • Kuuntelit kehon viestejä ja sallit itsellesi pienet päiväunet.
  • Tapasit kadulla tuntemattoman henkilön ja huomaat jälkikäteen, miten muutaman lauseen keskustelu on antanut sinulle uutta ajateltavaa ja energiaa koko päiväksi.

Entä…

  • Oletko törmännyt ihmiseen, joka loistaa karismaa ja saa olosi tuntemaan hyväksi ja luontevaksi? 
  • Ihmiseen, jolla tuntuu olevan oma elämä hallussa, vaikka ilmassa olevia palloja on vähintään yhtä paljon kuin sinulla? 
  • Ihmiseen, joka pitää itsestään ja muista huolta vaivattomasti? 
  • Ihmiseen, jolla on kuin ilmiömäinen kyky löytää ja hyödyntää niitä mahdollisuuksia, joita elämässä tulee eteen?

Kaikkiin näihin liittyy mindfulness, on sitä siinä hetkessä tai myöhemmin tiedostanut tai ei! Mindfulness on paljon tutkittu tapa harjoittaa tietoisuutta, huomion kiinnittämistä ja hetkessä olemista.

MINDFULNEKSEN HYÖDYT

Mindfulness ei siis ole pelkkiä muodollisia harjoituksia, jotka toki auttavat rauhoittamaan kehoa ja mieltä olemaan läsnä tässä ja nyt ilman, että mieli seikkailisi menneisyydessä ja tulevaisuudessa. 

Mindfulness on myös epämuodollisia harjoituksia, joita meistä jokainen pystyy ottamaan arkeen mukaan ja kuin huomaamatta parantamaan esimerkiksi vuorovaikutustilanteita, itsetuntoa, muistia ja luovuutta sekä tuomaan positiivisuutta, iloa ja armollisuutta elämäänsä. 

Näistä tietoisuustaidoista hyötyvät ihan kaikki: Kun opit tyynnyttämään oman mielesi ja suhtautumaan avoimesti, ilman ennakkoluuloja, ympärillä olevaan maailmaan, stressi alentuu, tarkkaavaisuuden hallinta ja tunteiden säätely paranevat ja huomaat paremmin ympärilläsi olevat mahdollisuudet uhkiin keskittymisen sijaan. 

MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

1. PYSÄHDY JA HARJOITTELE

Vaikka mindfulness onkin enemmän elämänasenne kuin yksi harjoitus, tehokkain tapa päästä kiinni mindfulneksen hyötyihin on säännöllinen muodollinen harjoittelu. Mutta pelko pois, vaikket meditaatiomestari olisi tai siksi edes pyrkimässä! Tämä ei ole yhtään niin monimutkaista, kuin miltä ehkä kuulostaa! 

Kun varaat 10 minuuttia aikaa päivässä ilman ulkoisia ärsykkeitä itseesi keskittyen, alat vähitellen, jo muutamassa viikossa huomaamaan mindfulneksen harjoittamisen hyödyt ja ennen kaikkea sen, miten tietoinen, hyväksyvä läsnäolo alkaa hiipiä kuin varkain päivittäiseen arkeen: huomaat ehkä, miten vuorovaikutustilanteet paranevat, kun pystyt keskittymään vastapuoleen ilman, että mieli seikkailee muualla. Tai huomaat, miten pystyt arvostelematta kohtaamaan omat tunteesi ja kehosi muut viestit, jotka ohjaavat sinua tekemään päivittäisiä päätöksiä: Pitämään tauon, valitsemaan juuri tähän hetkeen sopivaa liikuntaa tai lepoa tai yleisesti ottaen olemaan kritisoimatta itseäsi niin paljon kuin aiemmin. 

Muodollisen harjoittelun starttaamiseen on monta tietä, tästä voit tutustua meidän PYSÄHDY-rentoutumisverkkokurssiin, jonka voit aloittaa milloin haluat ja verkkokurssi auttaa sinua löytämään juuri itsellesi sopivat säännölliset harjoitteet.

2. OTA EPÄMUODOLLISET HARJOITUKSET ARKEESI

Mindfulnesta voi tosiaan harjoittaa epämuodollisestikin ihan joka päivä. Voit valita päivittäin tai viikoittain itsellesi sopivan teemaan esimerkiksi seuraavista:

  • Keskity kävellessäsi ympäristön havaitsemiseen tai omaan liikkumiseesi,
  • Keskity muiden ihmisten tarkkailemiseen ilman arvostelua 
  • Vuorovaikutustilanteessa keskity aitoon kuuntelemiseen ilman, että pyrit samalla suunnittelemaan seuraavaa omaa puheenvuoroasi, 
  • Tee muutaman kerran päivässä pysähtymisiä, joissa pyri sanoittamaan ja hyväksymään kullakin hetkellä päällimmäisenä olevan tunteesi
  • Keskity kaikkeen hyvää ympärilläsi ja kirjoita havaitsemasi asiat vaikka kalenteriin kiitollisuuspäiväkirjaksi

3. KYSY ITSELTÄSI: MIKÄ ON TÄRKEINTÄ JUURI NYT

Stressi rakentuu mielessämme eli on hyvin subjektiivista. Usein syynä on se, että mielemme seikkailee aktiivisesti menneisyyden (mitä tulikaan tehtyä/jäi tekemättä) ja tulevaisuuden (mitä pitäisi tehdä/mitä riskejä ja uhkia voi mahdollisesti olla vastassa) välillä. 

Hyvä käytännön mindfulnessharjoitus onkin yksinkertaisesti kysymys: Mikä on tärkeintä juuri nyt? Se voi olla töissä asiakkaan kuunteleminen, ruokaa laittaessa siihen keskittyminen, lasten kanssa pinnan kiristyessä todellisen kiukuttelun syyn löytäminen ja sanoittaminen, aamukahvilla kahvista nauttiminen. Huomaatko, kuin paljon juuri siihen hetkeen epärelevantteja asioita pystyt jättämään mielestä pois, kun keskityt juuri käsillä olevaan hetkeen?

4. ANNA ITSELLESI AIKAA JA OLE ARMOLLINEN

Olemme tottuneet tekemisen tilaan olemisen tilan sijaan. Pelkkä oleminen saattaa näin olla aluksi hyvinkin vaikeaa, sillä hermosto ohjaa meitä suorittamaan ja pysymään liikkeessä, varsinkin, jos hermoston on ylivireä esimerkiksi pitkäkestoisen stressin seurauksena. 

Olemme tottuneet reagoimaan pieneenkin ulkoiseen ärsykkeeseen, eli mindfulness-hetkesi voi keskeyttää kännykän tai sähköpostin hälytys, ulkoa kuuluvat hälytysajoneuvon ääni tai oma sisäinen äänemme, joka äänekkäästi kehottaa palaamaan esimerkiksi kauppalistan tekoon. 

Sinnittele kuitenkin harjoituksessa ja palkitse itsesi pienistäkin pysähtymisen, läsnäolon hetkistä ja kirjoita vaikka ylös huomioita, joita teit itsestäsi tai ympäristöstäsi näinä hetkinä. Voit kellottaa myös ajan, jonka olet pystynyt antamaan harjoituksellesi ja saatat huomata, miten keskittymisesi paranee päivä päivältä, sekunti sekunnilta ja minuutti minuutilta.

5. JATKA KÄRSIVÄLLISESTI

Vaikka alku saattaa olla hankala, vain säännöllinen harjoittelu tuottaa tulosta. Ota siis pieni pysähtyminen joka päivä. Aloita vaikka vain 1 minuutin itsesi kuuntelulla ennen nukkumaan menoa, jos muuta ei ole päivääsi mahtunut. Huomaat vähitellen, miten keho ja mieli alkaa sinua muistuttaa näistä pienistä pysähtymishetkistä päivän mittaan. Ja motivaatio kasvaa toki sitäkin kautta, kun alat löytämään mindfulneksen hyötyjä arjestasi.

TEHOSTARTTI VERKKOKURSSILTAMME! VAIN 10 MINUUTTIA PÄIVÄSSÄ.

Uudenvuoden lupauksista, on se sitten omaa aikaa itselle tai jotain muuta, on sitä vaikeampi pitää kiinni, mitä stressaantuneempi olet. Ja monilla meistä mahdollinen joulun palauttava tauko on jo painunut pois mielestä arjen hälyyn. 

Pienetkin päivittäiset läsnäolo- ja rentoutusharjoitukset auttavat tutkitusti stressinhallinnassa, mutta niiden muistaminen ja mahduttaminen arkeen ei ole aina niin helppoa. Olemmekin halunneet tehdä sen sinulle mahdollisimman helpoksi:

PYSÄHDY-rentoutumisverkkokurssilla saat kahden viikon aikana kymmenen 10 minuutin laadukasta, studiossa tehtyä rentoutumis- ja läsnäoloäänitettä, jotta pääset testaamaan, minkälaiset tekniikat sopivat juuri sinulle parhaiten. 

Ja kun olet koukuttunut pysähtymiseen tämän kahden viikon säännöllisen pysähtymisen edut koettuasi, voit käyttää suosikkiharjoitteitasi niin usein kuin haluat koko vuoden loppuun. 

Vain 10 minuuttia ja alle 2 euroa päivässä! Koko kurssi hinta on siis vain 34,90€. Lue lisää ja tule mukaan PYSÄHDY-rentoutumisverkkokurssillemme!

TÄSTÄ LISÄTIETOJA RENTOUTUMISVERKKOKURSSISTA

Läsnäolevaa kevättä!

Hanna ja Jonna

Julkaistu

Viisi vinkkiä siihen, miten ja miksi unelmoida

🌿 OSAATKO UNELMOIDA?

Vai oletko kova rakentamaan itsellesi tavoitteita? Tavoitteitakin tarvitaan, mutta unelmilla pääset lähemmäs omaa itseäsi ja itsesi näköistä elämää. Tavoitteet saattavat helposti nimittäin olla jonkun muun odotuksia sinulle tai ainakin rajoittavat omia mahdollisuuksia järjen asettamilla rajoituksilla.

Alitajunta käyttöön!

Tiesitkö, että tiedostamaton mieli prosessoi tietoa paljon nopeammin kuin tietoinen mieli? Tietoinen mieli on 5% meidän kapasiteetistamme ja tietoinen mieli 95%. Mikä uskomaton voima meillä on, kun opettelemme yhdistämään alitajunnan eli tiedostamattoman mielen siihen tietoiseen mieleen, järkeen.

Unelmoinnissa alitajunta eli tiedostamaton mieli pääsee rajoitteitta vauhtiin, eli unelmilla ei myöskään ole samoja käytännön rajoitteita, mitä tietoisen mielen tavoitteilla. Unelmat eivät tunne koronaa, taloudellisia haasteita tai omia puutteita tai rajoitteita vaan lähtevät lentoon ja antavat sinulle ainakin oikean suunnan, vaikket esimerkiksi vuoden aikana täysin unelmaa saisikaan kiinni.

Tietoinen mieli haluaa sitä tuttua ja turvallista. Senpä vuoksi tiedostamattoman mielen hyödyntäminen ja käyttöönottaminen on ensimmäinen askel unelmoinnissa.

🌿UNELMOINNIN TAITO

Minä olen aikaisemmin suorastaan halveksinut sanaa unelma ja kovasti keskittynyt tavoitteiden rakentamiseen ja saavuttamiseen. Ja olenkin päässyt pitkälle. Viime vuosina olen kuitenkin huomannut, että läheskään kaikki tavoitteet, jotka olen saavuttanut, eivät ole olleet omiani. Ne ovat olleet jonkun muun odotuksia, jotka olen kiltisti napannut omakseni.

Jos minä olen oppinut unelmoimaan, niin opit sinäkin! Tässä viisi vinkkiä unelmoinnin perusteista:

🌿 1. Unelmointi tarvitsee oman tilansa

Mieli toimii parhaiten vapaana ja levänneenä. Huomaat ehkä, että luovuutta vaativat tehtävät eivät suju stressaantuneena ja paineen alla. Samoin on unelmoinnin kanssa. Paras aika unelmoinnille onkin esimerkiksi heti aamulla hyvän yöunen jälkeen, jolloin aivot eivät ole vielä kuormittuneet päivän tehtävistä ja vaatimuksista. Luonto on myös monille meistä hyvä paikka unelmoida. Tiedostamaton mieli pääsee vauhtiin, kun sen irrottaa arjesta tavalla tai toisella.

🌿 2. Keskity päämäärään

Unelmoinnissa tärkeintä on se, että keskityt päämäärään, sinne, missä haluat olla. Alitajunta rakentaa kyllä polun perille, joka saattaa olla aivan erityyppinen kuin mitä loogisella mielellä, järjellä, itse rakentaisit. Älä siis yritäkään rakentaa itse polkua lopputulokseen. Tämä polku on todennäköisesti täynnä rajoitteita matkaa hidastamassa. Unelmoi itsesi perilllä ja luota alitajunnan rakentavan polun puolestasi.

🌿 3. Näe mahdollisuudet ympärilläsi

Runsausajattelu liittyy keskeisesti unelmointiin. Mitä se sitten tarkoittaa? Asioiden näkemistä mahdollisuuksina. Mieli näkee helpommin ympärillämme uhat kuin mahdollisuudet, mutta mahdollisuuksien näkemistäkin voi harjoitella! Hyväksy se, että asioihin ei tarvitse tarrautua, vaan päästä luonnollisesti irti asioita ja anna tilaa uudelle – anna asioiden virrata. Isokin menetys elämässä luo tilaa uudelle sitten, kun on sen aika.

🌿 4. Kuvita unelmasi

Aivot käsittelevät tietoa kuvina, eivät sanoina. Kuvita siis unelmasi joko mielessäsi tai ihan konkreettisesti esimerkiksi isolle paperille leikattujen lehtileikkeiden tai omien piirrostesi muodossa. Tämä aarrekarttatyöskentely on siis unelmoimista parhaimmillaan, tulevaisuuden ohjelmoimista. Älä suunnittele aarrekarttaasi etukäteen, vaan anna itsesi yllättyä tuloksesta! Jätä aarrekartta paikkaan, jossa näet sen joka päivä. Näin se ruokkii alitajuntaasi, joka tekee työn puolestasi.

🌿 5. Rakenna unelmista tavoitteita

Vasta, kun unelmat, eli päämäärä on selvillä, kannattaa ottaa se tietoinen mieli, järki, tiedostamattoman mielen eli alitajunnan avuksi. Kun päämäärä on selvillä, voit alkaa konkreettisesti paloitella tavoitteita vuosi-, kuukausi-, viikko- tai vaikka päivätavoitteeksi. Mitä voin tänään tehdä unelmani toteuttamiseksi?

🌿 Muista vielä nämä:

  • Mikään unelma ei ole liian iso tai liian pieni!
  • Aina ei tarvita suuria unelmia. Joskus taas tarvitaan nimenomaan niitä.
  • Kun olet päässyt unelmaasi tai huomaat, ettei se ole ajankohtainen, vaihda se!
  • Mitä enemmän unelmistasi puhut, sitä suuremmalla todennäköisyydellä se toteutuu!

Vuoden vaihde on hyvää aikaa unelmoida. Toivotammekin sinulle unelmientäyteistä uutta vuotta!

Hanna ja Jonna

Julkaistu

4 askelta arjessa selviytymisestä arjen menestymiseen ja iloon

Mielen hyvinvointi

🌿KUULOSTAAKO TUTULTA?

Huomasin arjen olevan pelkkää selviytymistä ja jokapäiväistä kamppailua ja väsymystä. Kun tulin töistä kotiin, kaaduin sohvalle väsyneenä ja kaiken antaneena. Iski niin sanottu sohvakooma. Kotityöt tuntuivat kasaantuvan ja huomasin, etten jaksa nähdä ystäviä tai syödä terveellisesti.Sen sijaan tuli tehtyä huonoja ruokavalintoja ja jäätyä enemmän kotiin kuin mentyä harrastuksiin. Sohvakooman jälkeen siirryin vain sänkyyn yöunille.

🌿KUN ALOIN PUREUTUMAAN OMAAN HYVINVOINTIINI, LÖYSIN YHDEN RATKAISEVAN ASIAN: OMAAN HYVINVOINTIIN TARVITAAN TUKEA SEKÄ SISÄLTÄ ETTÄ ULKOAPÄIN

Onko sinulle tuttua se, että oma rima on nykyisin aika korkealla?
Vaadimme itseltämme paljon niin työelämässä kuin henkilökohtaisessakin elämässämme?

 

Me emme koskaan vaatisi ystävältämme tai läheiseltämme niin paljon, kuin vaadimme itseltämme. Itseasiassa, jos ystävä kertoisi, että arki on pelkkää selviytymistä ja jaksaminen on äärirajoilla, me tuskin ruoskisimme, syyllistäisimme tai vaatisimme häneltä lisää? Me reagoisimme ystävän tilanteeseen myötätunnolla ja tsempaten. Miksi sitten olemme itse niin kriittisiä itsellemme, että arki muuttuu selviytymiseksi ja kadotamme kyvyn iloita saavutuksistamme ja kaikesta hyvässä elämässämme? 

🌿ASUUKO SINUSSA SISÄINEN KRIITIKKO VAI TSEMPPARI

Entä, jos soittaisit ystävällesi aamulla jo ennen kuin hän herää, että tänään odottaa niin pitkä tehtävälista, ettet tule mitenkään selviytymään siitä? Päivällä soittaisimme hänelle töihin ja sanoisimme, että mistään ei tule mitään ja tulet kuitenkin epäonnistumaan, joten ei kannata edes yrittää. Illalla muistuttaisimme kaikista niistä asioista mitä hän EI saanut tehtyä.

Ymmärrämme, että sehän olisi kamalaa. Ja se oli se ymmärrys minkä tein. nimittäin meillä jokaisella on jo tämä tyyppi, nimittäin me itse. Me itse vaadimme itseltämme paljon, nostamme rimaa koko ajan ylemmäs. Ruoskimme ja syyllistämme itseämme tehdyistä ja tekemättömistä asioista.

Mikä olisi päinvastainen tilanne? Soittaisimme aamulla ja kertoisimme, miten hyvä tyyppi olet, ja että tänään on hieno päivä. Päivällä soittaisimme töihin ja muistuttaisimme hyvinvoinnin rutiineista työpäivän aikana sekä päivän onnistumisista ja siitä, että huomenna on taas uusi päivä, jos tänään et saa kaikkea valmiiksi. Illalla kertoisimme, mitä kaikkea olet taas tänään saanut aikaiseksi ja miten tärkeä olet monelle ihmiselle. 

Miltä oma päiväsi näyttää ja kuulostaa? 

🌿VAHVA MIELI ON HYVINVOINTIMME TÄRKEIN RAKENNUSPALIKKA

Varsinkin nyt, kun ulkopuolellamme vallitsee epävarmuus, on tärkeää löytää sisäinen tsemppari, jota auttaa fokusoimaan ja tekemään oman hyvinvointimme kannalta tärkeitä asioita. Tämän löydettyämme huomaamme, että ulkopuolinen maailmammekin alkaa näyttää toiselta ja selviytyminen muuttuu menestymiseksi, keveydeksi ja iloksi, vaikka juuri mitään ei olisi muuttunut paitsi oma sisäinen maailmamme. Ja se ei ole vähän: meillä on nimittäin n. 40-90.000 ajatusta päivässä, eli ajatukset värittävät maailmamme. 

🌿4 ASKELEEN METODI ARJEN SELVIYTYMISESTÄ MENESTYMISEEN JA ILOON

Minä rakensin metodin, jolla tein omasta mielestäni tämän ystävän, sisäisen tsempparini. Metodin, joka lisää myötätuntoa ja ymmärrystä itseään kohtaan. Joka auttaa tunnistamaan, mikä itselleni on oikein oman hyvinvointini näkökulmasta. Mitkä päivittäiset valinnat auttavat minua voimaan hyvin ja elämään itseni näköistä elämään. Tein näistä opeista verkkokurssin Vahva mieli – hyvinvoiva minä, jonka avulla pääset pala kerrallaan rakentamaan sisäisen tsempparin, sinun parhaan ystäväsi.

🌿TÄMÄ VERKKOKURSSI ON SINULLE, JOS:
  • Vaadit itseltäsi liikaa
  • Syyllistät tai ruoskit itseäsi tekemättömistä asioista
  • Suoritat arkea tai koet että se on pelkkää selviytymistä
  • Olet oravanpyörässä kadottanut ymmärryksen siitä, mikä oman hyvinvointisi kannalta on tärkeää
  • Huomaat, että kaikki ympärilläsi on hyvin, mutta olet silti tyytymätön ja epämääräisen levoton
  • Koet säännöllisiä stressinoireita (Esimerkiksi syke on korkealla, hikoilet ja hengästyt, keskittyminen on vaikeaa, muisti pätkii, ilo puuttuu ja luovuus on kadoksissa)
🌿NÄIN HYÖDYT VERKKOKURSSISTA:
  • Rakennat itsellesi sisäisen tsempparin
  • Vahva mieli tukee kokonaisvaltaista hyvinvointiasi
  • Ymmärrät itseäsi paremmin etkä ruoski itseäsi kuten aiemmin
  • Palautuminen lisääntyy
  • Ymmärrät, miten ajatusmallit vaikuttavat koko elämääsi
  • Löydät omia sinun hyvinvointiasi tukevia arjen rutiineja
  • Ymmärrät lähipiirisi vaikutuksen hyvinvointiisi

4 ASKELTA KOHTI ARJEN ILOA, KEVEYTTÄ JA MENESTYSTÄ

Vahva mieli – hyvinvoiva minä -verkkokurssin pääteemat ovat seuraavat: 

🌿1. ASKEL: TÄRKEINTÄ NYT
– Mitä sinä eniten tarvitset, mikä on sinulle tärkeintä tässä hetkessä? Mikä tuo sinulle iloa? Mitä kehosi kaipaa?

🌿2. ASKEL: ARVOT
– Miten saat henkilökohtaiset arvot ohjaamaan ja tukemaan hyvinvointiasi? Mikä on sinun elämäsi punainen lanka, joka auttaa tekemään oikeita valintoja arjessa?

🌿3. ASKEL: SOSIAALINEN VERKOSTO
– Kenen tukea tarvitset ja miten lähipiiri sinuun vaikuttaa? Oletko ympäröinyt itsesi ihmisillä, jotka tukevat omia unelmiasi ja tavoitteita? Onko lähipiirissäsi voimaa ja tsemppareita?

🌿4. ASKEL: ARJEN VALINNAT
– Mistä arki koostuu ja miten saada siitä tasapainoista ja omaa hyvinvointia tukevaa? Miten sisäinen tsemppari auttaa tekemään arjessa oikeita päätöksiä esimerkiksi omaa palautumiseen liittyen ja toisaalta miten ne arjen hyvinvointivalinnat tukevat sisäisen stempparin pysymistä vahvana.

Näiden neljän askeleen avulla takaan, että pääsen ison loikan lähemmäs oman sisäisen tsempparin rakentamista ja sen lisäksi oivaltamaan isoja asioita elämästäsi, sekä arjen hyvinvointia tukevista valinnoista että elämäsi suunnasta ja siihen vaikuttavista asioita. 

🌿KURSSI SISÄLTÄÄ:
  • 4 viikkoa oivaltavaa sisältöä suoraan sähköpostiin.
  • Harjoitukset, joihin voit syventyä kotona omassa rauhassa, mutta ohjeistan sinut tehtäviin ja syvennän sinut aiheeseen.
  • Valmentajan tuen koko matkan ajan.
  • Materiaalit, jotka säilyvät sähköpostissasi myöhempääkin käyttöä varten.

SUOSITTU KURSSINI ALKAA JO KOLMANNEN KERRAN 30.11.2020. Pääset mukaan kurssille täältä:

https://elamyspuu.fi/product/vahva-mieli-hyvinvoiva-mina-verkkokurssi

Lämpimästi tervetuloa mukaan elämäsi matkalle!

Jonna

 

 

Julkaistu

Näin lataat akkusi ja löydät uutta energiaa syksyyn

Varsin poikkeuksellisen kevään ja kesän jälkeen keho ja mieli kaipaa uutta starttia.

Huomaat ehkä miten mahdollisesta kesälomasta huolimatta pinna on kireällä ja keskittymiskyvyssäkin on parantamisen varaa. Ihmettelet ehkä itsekin, miten pienestä nostat kierroksia tai loukkaannut. Lähipiirikin saattaa huomata, ettet ole ihan oma itsesi. Syy voi olla yksinkertaisesti siinä, että hermostosi on ylikuormittunut ja kaipaa tasapainotusta.

Sympaattinen hermosto eli se kehon kaasu on saattanut jäädä yliaktiiviseksi, jolloin et pysty rauhoittumaan ja palautumaan, vaan kynttilä palaa koko ajan molemmista päistä, vaikket sitä ehkä haluaisikaan. Tämä pidempään jatkunut stressitila jää helposti päälle ja parasympaattisen hermoston, eli sen kehon jarrun aktivoiminen ei onnistukaan enää muutamalla hengityksellä tai pitkillä yöunilla.

Vaikka ylikuormitustila olisikin nyt päällä, pystytkö palauttamaan mieleesi ne elämäntilanteet, jolloin olet tasapainossa? Arki rullaa eteenpäin kevyesti ja eteen tuleviin haasteisiin on helppo tarttua. Luovuus ja ongelmanratkaisukyky ovat huipussaan, uutta on helppo oppia ja olet hyvää seuraa itsellesi ja muille.

Päivittäinen pysähtyminen ja palautuminen auttaa tasapainon pitämisessä, mutta mielemme ja kehomme saattavat kaivata välillä vähän isompaakin uudelleen buuttausta – Omaa aikaa ja hetken hiljentymistä.

Pysähtymistä omien tuntojen äärelle. Oman suunnan tarkentamista. Hetken taukoa arjesta, vaikka se niin ihanaa onkin.

Retriitti eli retretti (< ransk. retrait, ’vetäytyminen’ < lat. retraho, ’noutaa takaisin’) on vetäytymistä arkielämästä ja hiljentymistä esimerkiksi hengellisistä syistä tai stressin välttämiseksi. Elämyspuun retriitit eivät ole hengellisiä eivätkä yleensä edes hiljaisuuden retriittejä.

Ne ovat voimaannuttavia pysähdyksiä, vetäytymisiä arjesta.

PYSÄHDY. JUURRU. KASVA.

REBOOT-cityretriitti 5.-6.9.

Reboot-cityretriittimme 5.-6.9. on täydellinen, elämyksellinen pysähtyminen – tauko arjesta, jonka aikana pääset pysähtymään ja keräämään energiasi ja fokuksesi syksyyn! Kahden päivän ohjelmamme Elämyspuun idyllisissä tiloissa Turun Sataman tuntumassa sisältää elvyttäviä mielen ja kehon harjoitteita, jotka saavat akkusi taas ladattua.

Kun yhdistät tähän vielä omaa aikaa vaikkapa yöpymällä jossakin jokirannan hotelleista, nauttimalla aamukävelyistä loppukesäisessä jokirannassa ja illallisesta vaikkapa jossain Turun lukuisista kasviravintoloista, olosi viikonlopun jälkeen on kuin uudelleen syntynyt!

OHJELMA:

Kahden päivän ohjelmassamme pysähdytään läsnäoloharjoitteiden avulla, juurrutaan lempeässä, kaikille sopivassa joogassa ja kasvetaan tutkiskelemalla omia arvoja ja vahvistamalla omaa suuntaa. Ohjelmassa lisäksi mm. joogahierontaa, äänimaljarentoutusta ja erilaisia hyvinvointiharjoitteita, joista saat vinkkejä hyvinvoinnin lisäämiseen myös omassa arjessasi.

LAUANTAI:

Lauantain ohjelma alkaa klo 11 ja päättyy klo 17. Alun pysähtymisen ja lounaan jälkeen hiljennymme kuuntelemaan omaa oloamme ja elämäntilannettamme. Elämmekö arvojemme mukaista elämää? Päivä päättyy pitkään yin-joogaharjoitukseen syvärentouttavien äänimaljojen säestämänä.

SUNNUNTAI:

Sunnuntain ohjelma alkaa klo 10 herättävällä, lempeällä joogaharjoituksella. Läsnäoloharjoituksen ja lounaan jälkeen vahvistamme valmentavalla harjoituksella omaa suuntaamme. Retriitti päättyy klo 15 äänimaljojen saattelemana.

SISÄLTÖ:

Retriittimme sisältää ohjelman lisäksi lounaan ja välipalan molempina päivinä (kasvis), eli ilmoitathan mahdolliset ruokarajoitteesi osoitteeseen hello@elamyspuu.fi. Meiltä saat kaikki viikonloppuun tarvittavat varusteet jooga-alustoja, peittoja ja muistiinpanovälineitä myöten. Varustaudu mukavilla, joustavilla vaatteilla, vesipullolla sekä sään mukaisilla ulkovaatteilla pienen ulkoilun varalta. Osa ohjelmasta vietetään hiljaisuudessa, muuten saat itse valita, käännytkö kahdeksi päiväksi täysin sisään päin vain osallistutko ryhmäkeskusteluihin.

Koko retriitin sisältö sopii kaikille, aiempaa kokemusta et tarvitse!

OHJAAJAT:

Elämyspuun Hanna Tähkäaho vastaa retriitin mindfulness-harjoituksista, äänimaljarentoutuksesta ja valmennuksellisesta sisällöstä.

Annajoogaan Anna Strazdinan lempeässä huomassa uppoudutaan joogaharjoitteisiin ja joogahierontaan.

HINTA:

Kahden päivän cityretriitin Early Bird -hinta on 245€ (sis. alv) on voimassa 16.8. saakka. Tämän jälkeen hinta on 270€. Halutessasi voit osallistua myös vain yhtenä päivänä. Yhden päivän hinta on 135€ (sis. alv). Hinta sisältää ohjelman, lounaan, välipalan, lounaan sekä koko retriitin osallistujille myös goodie bagin (arvo 50€).

YÖPYMINEN:

Meiltä saat halutessasi vinkkejä hotelleihin ja ravintoloihin. Nostalgisesti yövyt laivahostel S/S Boressa kivenheiton päässä Elämyspuulta alkaen 40€/yö. Radisson Blu Marina Palace taas on vajaan puolen tunnin tunnelmallisen jokirantakävelyn etäisyydellä retriittipaikasta.

ILMOITTAUTUMINEN ON PÄÄTTYNYT

Syksymme on muutenkin täynnä pysäyttäviä retriittejä, joista pääset valitsemaan omasi täältä:

Julkaistu

Elämyspuu 1 vuotta -syntymäpäivät

Voit kuunnella blogin tästä


Mitä me olemme oppineet ja miten se hyödyttää sinua?

Tänään juhlitaan Elämyspuun 1-vuotissyntymäpäivää. Kiitos, että olet mukana matkalla! Vauvasta on kasvanut elämäniloinen taapero. Tätä blogitekstiä kirjoittaessa vahvimpana nousivat esiin se, mitä olemme oppineet yritystoiminnasta, itsestämme ja tulevaisuudesta Elämyspuun kanssa. Toivomme, että tämä teksti antaa sinullekin oivalluksia, sillä niitä meidän ensimmäinen vuotemme yrittäjänä on sisältänyt paljon ja päällimmäisenä nyt vuoden jälkeen onkin kiitollisuus kaikista niistä!

YRITTÄJYYDEN OPPIKOULU

Me lähdimme yrittäjiksi ensisijaisesti päästäksemme toteuttamaan omaa visiotamme ja sanellaksemme itse sen, miltä arkemme näyttää. Hyppy palkkatöistä yrittäjäksi vaati isoa rohkeutta ja olisi ehkä täysin yksin jäänyt tekemässä. Tässä kaksi suurinta oppia tämänhetkisen matkan varelta:

Oppi 1: “Kun on päättänyt ryhtyä yrittäjäksi, pitää vain ryhtyä ja sitten tekemällä huomaa, miten suunta täsmentyy matkan varrella”.

Tätä lausetta kuulin monelta yrittäjältä ennen yrittäjyyttäni ja se on kantanut tänä ensimmäisenä vuotena pitkälle. Jos jää sutimaan paikoilleen suunnittelupöydän ääreen, ei ikinä tule testattua sitä, mikä toimii ja mikä ei toimi. Asiakkailta saa parhaan palautteen (kunhan vain muistaa kysyä!) ja suunta meilläkin on täsmentynyt jo moneen otteeseen. Yhtä tärkeää on toki muistaa se, että et käännä kurssia jokaisen yöllisen idean perusteella.

Oppi 2: Kukat vaativat koko ajan kastelua ja käsipaperi on koko ajan loppu.

Yrittäjyyteen kuuluu paljon muutakin kuin toimialan mukaista tekemistä. Markkinointia luonnollisesti, mutta ihan perusasioiden hoitoa, jota varten isommissa organisaatioissa on oma tiiminsä. Miten saada tiltannut tietokone taas toimintakuntoon? Mitä tehdä, kun iso asiakasryhmä on tulossa ja astioita onkin liian vähän? Miten saada Googlen hakusanamainonta pyörimään? Vaikka paljon uusia asioita on päässyt (ja välillä joutunutkin) oppimaan, yhteistyöverkoston arvo on noussut mittaamattomaksi. Kiitos! Tiedätte kyllä, ketkä.

MINUUDEN OPPIKOULU

Yrittäjyys on opettanut paljon myös itsestä, luonnollisesti. Tässä ehkä kaksi tärkeintä:

Oppi 1: Tärkein työkalu olen minä itse.

Kun into on suuri, välillä unohtuu omista voimavaroista huolta pitäminen. Eli klassisesti, suutarin lapsella ei ole kenkiä. Kun itse on väsynyt ja stressaantunut, ei asiakkaalle tai omalle yritykselle pysty antamaan parastaan. Onneksi meitä on tässä kaksi ja yleensä toinen ymmärtää puhaltaa tarvittaessa pelin poikki. Jotta olemme iskussa taas syksyllä, pyhitämme heinäkuun pääsääntöisesti lomailuun ja akkujen lataukseen. Pää on uusia ideoita pullollaan, mutta jalostuakseen timanteiksi pieni irtiotto on tämän intensiivisen vuoden jälkeen tarpeen.

Oppi 2: Minussa on paljon enemmän potentiaalia, kuin itse näenkään

Usko on horjunut moneen otteeseen tässä vuoden varrella. Onneksi nämä aallonpohjat tulevat meillä yleensä eri aikaan: Kun toinen epäröi, toisella riittää uskoa. Näissä tilanteissa käydään yleensä ne parhaat, yritystäkin eniten eteenpäin vievät keskustelut. Puhumattakaan taas niistä oivalluksista, joita jokainen asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme on tuonut matkan varrelle: Palaute, erityisesti se brutaalin rehellinen, on tuonut esille omia kehittymisen kohtia mutta ennen kaikkea niitä vahvuuksia, jotka eivät jostain syystä ole itselle niin selviä, miten toiset ne näkevät.

ELÄMYSPUUN OPPIKOULU

Elämyspuun suuntakin on tässä vuoden aikana ehkä haparoivankin ryömimisen jälkeen selkeytynyt ja nyt treenaamme jo juoksuaskeleita!

Oppi 1: Emme voi olla kaikille mieliksi ja tarjota kaikkea mahdollista kaikille

Tämä klassinen markkinoinnin opetus on konkretisoitunut myös meille. Kaikkea osaamaamme ei mitenkään voi paketoida samaan pakettiin. Elämyspuun visiota ja suuntaa on kristallisoitu tässä moneen otteeseen vuoden aikana ja se on johtanut muutokseen omistajapohjassakin, nyt Elämyspuuta luotsaavat siis yhteisen vision voimin Jonna ja Hanna. Kiitos palautteen ja alun aktiivisen testailuvaiheen, fokuksemme on hyvin selkeä:

Elämyspuun ydin on voimavarojen ylläpitämisessä ja elvyttämisessä, se on ollut asiakkaidemme selkeä toive ja tarve. Pysähtyminen arjessa auttaa elvyttämään voimavaroja ja voimaan paremmin. Vasta tämän jälkeen on mahdollista kasvaa ja mahdollisesti tehdä muutoksia omaan elämään. Syksyn kurssitarjonta haastaakin sinut pysähtymään ja tämän jälkeen kasvamaan ja tekemään aktiivisia valintoja oman elämän suunnan eteen.

Tästä pääset lukemaan lisää, mitä kaikille avoimia tapahtumia on syksylle tarjolla:

Oppi 2: Vain se, mitä teen täydestä sydämestä, toimii

Tämä lause on testattu vuoden aikana todeksi moneen otteeseen. Erityisen totta se on yritysasiakkaidemme kohdalla. Rakastamme virkistyspäivien vetämistä ja sitä tunneilmapiirin muutosta, mitä muutamankin tunnin yhdessä pysähtyminen ja arjesta irrottautuminen saa aikaan. Kuitenkin, vaikka yritysten tyhy-päivät ovat tärkeitä, ne antavat vain rajallisen mahdollisuuden vaikuttaa hyvinvointiin työelämässä. Meidän visionamme onkin tarjota myös jotain enemmän. Tästä lisää syksyllä, pysy kuulolla!

Vielä kerran, lämmin kiitos sinulle siitä, että olet matkallamme! Ilman sinua ei olisi meitä. Kuten aina, myös tästä eteenpäin palaute ja ideat ovat kultaakin kalliimpia, iso kiitos niistäkin jo etukäteen!

Nyt, ihanaa heinäkuuta ja kohtaamisiin taas loppukesästä!

Hanna ja Jonna

Jonna & Hanna
Julkaistu

Täydellinen kesä ja kesäloma -onko sitä?

Pitkän talven – ja tänä vuonna monien mielestä erityisen pitkältä tuntuneen kevään jälkeen kesälle asetetaan suuria odotuksia.

Mitä ihanaa sinä ajattelit tehdä? Roadtripin, pyöräretken, terassikierroksen, auringonlaskusuppailun? Vai ajattelitko siivota kellarin, omat vaatekaapit, mökin varaston, viimeistellä kesken jääneen lopputyön ja kirjanpidon? 

Minkä haluat fiiliksesi olevan kesän jälkeen?

Mitä jos lähestyisit kesää siitä näkökulmasta, minkä haluat olosi olevan kesän ja mahdollisen kesäloman jälkeen?

Latautunut, levännyt ja energinen vai turhautunut, väsynyt ja ristiriitainen? 

1.Aikatauluta tyhjä tila kalenteriisi

Jos haluat kesän jälkeen olosi olevan kevyt ja latautunut, jätä kalenteriin tilaa! Kuinka paljon, se on sinusta itsestäsi kiinni. Muutaman tunnin joka päivä tai yhden vapaan, aikatauluttamattoman päivän viikossa. Sen sijaan lupaa itsellesi, että tämän vapaan kalenterimerkinnän tullessa esiin, pysähdyt kuulostelemaan sitä, miltä sinussa tuntuu. 

Mikä tekisi hyvää juuri nyt? Ehkä Netflix-maratooni tai somen selailu. Tai ehkä haastat itseäsi totutun yli ja hyppäätkin bussiin ja löydät itsesi jostain uudesta paikasta. Lähdet kävelylle kiertämään kotikaupunkiasi turistin silmin. Tai sovit treffit sen kaverin kanssa, joka on mielelläsi pyörinyt jo monta kuukautta.

2.Sovi perheen ja lähipiirin kanssa

Nyt kun olet tehnyt sovun itsesi ja omien odotustesi kanssa, tee saman perheesi tai muun lähipiirisi kanssa. Mitä odotuksia teillä kaikilla on kesän tai loman suhteen? Missä kohdin ne ovat yhteneväiset ja missä eriävät?

Jotta kenenkään kesä ei ole liian täynnä kompromisseja ja tyytymättömyyttä, listatkaa yhdessä kaikkein tärkeimmät asiat lomalle. On ihan ok olla välillä yksin ja välillä omissa touhuissa, jos se sopii teille parhaiten. 

Jos sinä haluat olla riippukeinussa ja kumppani pyöräillä vaikka Saariston rengastien, sopikaa tästä omasta ajasta ja suunnitelkaa vastapainoksi jotain mukavaa yhdessä tekemistä erillään olon jälkeen. 

3.Muuta suunnitelmia tarpeen mukaan

On ihan ok muuttaa mieltään! Jos kuumimpana kesäpäivänä haluatkin vain kääriytyä takaisin peittoon ja nukkua koko päivän, tee se. Suunnitelmia on hyvä olla, mutta älä noudata niitä orjallisesti vaan kuulostele omaa fiilistä. 

Aurinko ei katoa, vaikket olisi joka hetki siitä nauttimassa. Se lähimatkailukohde, joka tänäkin vuonna jäi väliin, on siellä todennäköisesti myös ensi kesänä ja pääset sinne kyllä jonain päivänä, jos se riittävän kovasti sinua kutsuu. Kaveritkin varmasti ymmärtävät, jos joku terassikeikka jää välistä ja päädytkin saunomaan ihan itseksesi.

Kesä on nyt, nauti siitä ja lataile akkujasi – omalla tavallasi!

Aurinkoa,

Jonna ja Hanna

Julkaistu

Lempeän pysähtymisen ja voimavarojen keräämisen syksy 2020

Elämyspuun hyvinvointitapahtumat Turussa

Kuuntele blogi tästä

Maailma ja elämä on kääntynyt uuteen suuntaan alkuvuoden aikana. Maailma muuttuu ympärillämme ja poikkeustila on saanut meidän monien elämässäkin aikaan suuria muutoksia. Muutokset ovat olleet monesti itsestämme riippumattomia ja osin epätoivottujakin. Hallinnan tunne on yksi hyvinvointimme näkökulmasta tärkeistä asioista ja muutosten keskellä hallinnan tunne tuntuu usein olevan hyvinkin kaukana. Tällöin tärkeää on oma pysähtyminen, maadoittuminen ja yhteyden ylläpito omaan itseen ja omiin juuri. 

Hyvinvointia ja pysähtymistä

Elämyspuun syksy onkin omistettu lempeään pysähtymiseen, voimavarojen keräämiseen ja oman sisäisen tasapainon löytymiseen tai ylläpitoon. Viikoittaisten rentoutus- ja äänimaljarentoutustuntien lisäksi olemme avanneet jokaiseen kuukauteen hyvinvointitapahtuman, jossa sinulla on mahdollista pysähtyä ja latautua. 

Valitse omaan tilanteeseesi sopiva hyvinvointitapahtuma tai ylläpidä ja elvytä voimavarojasi hemmottelemalla itseäsi muutaman tunnin omalla ajalla kerran kuukaudessa! Kaikki hyvinvointitapahtumat sopivat kaikille, mitään aiempaa kokemusta et tarvitse. Syksyn tapahtumapaikkamme on Elämyspuun tila Turun Linnan naapurissa. Muista tutustua myös verkkokursseihimme, jos Turun tilamme ovat hankalasti saavutettavissa.

Elokuun hyvinvointitapahtumat: 

23.8. klo 12-16 Unelmien miniretriitti

TÄMÄ TAPAHTUMA ON JO LOPPUUNMYYTY! Mistä unelmoit? Vai haluatko tutustua omiin tavoitteisiisi ja sisäiseen maailmaasi uudelleen näin poikkeustilan jälkimainingeissa? Syksy on monille meistä hyvää aikaa pysähtyä, oppia menneestä ja ennen kaikkea katsoa rohkeasti ja unelmoiden tulevaan. Konkretisoidut unelmat toteutuvat todennäköisemmin, siksi teemmekin unelmien aarrekartan yhdessä. Hemmotteleva iltapäivä sisältää unelmoinnin lisäksi ihanan rentoutushetken, joka istuttaa unelmien siemenet itämään. 

5.8. ja 12.8. klo 18-19.30 Syvärentouttavat äänikylvyt

Syvärentouttavat äänikylvyt ovat suosikkituntejamme! 90 minuutin äänimaljarentoutuksen aikana päästät irti kaikesta turhasta, jännityksistä, huolista ja kiireestä. Äänimaljarentoutus tukee hyvinvointiasi äänen väristessä jokaisessa solussasi. Pääset tunnilla makaamaan omaan tilaasi joogamatolle peiton alle ja voit unohtaa koko ulkopuolisen maailman vaatimukset. Syvärentouttavaa kokemusta on vaikea kuvailla, se täytyy kokea!

Syyskuun hyvinvointitapahtumat: 

5.-6.9. (la 11-17, su 10-15) Reboot-cityretriitti  

Syksyn ehdoton kohokohtamme on koko viikonlopun kestävä cityretriittimme! Varsin poikkeuksellisen kevään ja kesän jälkeen keho ja mieli kaipaa uutta starttia. Omaa aikaa ja hetken hiljentymistä. Pysähtymistä omien tuntojen äärelle. Oman suunnan tarkentamista. Hetken taukoa arjesta, vaikka se niin ihanaa onkin.

Kahden päivän ohjelmassamme pysähdytään läsnäoloharjoitteiden avulla, juurrutaan lempeässä, kaikille sopivassa joogassa ja kasvetaan tutkiskelemalla omia arvoja ja vahvistamalla omaa suuntaa. Ohjelmassa lisäksi mm. joogahierontaa, äänimaljarentoutusta ja erilaisia hyvinvointiharjoitteita, joista saat vinkkejä hyvinvoinnin lisäämiseen myös omassa arjessasi. Tapahtuma on loppuunmyyty!

27.9. klo 18-19.30 Syvärentouttava äänikylpy

Syksyn pimetessä keho ja mieli kaipaavat hemmottelua. Pysähdy ja tunne, miten pieni myötätuntoinen hetki elvyttää voimavarojasi.

Lokakuun hyvinvointitapahtumat: 

11.10. klo 12-15 Läsnäolon miniretriitti

TÄMÄ TAPAHTUMA ON JO LOPPUUNMYYTY! Tuntuuko, että mieli seilaa jatkuvasti menneisyyden ja tulevaisuuden välillä eikä osaa pysähtyä nauttimaan juuri tästä hetkestä? Menneisyyden ja tulevaisuuden murehtiminen vie helposti kyvyn nauttia elämän pienistä hetkistä tänään, nykyhetkessä. Hyvä uutinen on, että mieltä voi treenata rauhoittumaan ja keskittymään tähän hetkeen! Elämä alkaa yhtäkkiä näyttää onnellisemmalta. Kun läsnäolokykysi paranee, saavutat helpommin tavoitteesi ja unelmasi.

Läsnäolon miniretriitti pysäyttää sinut arjen tiimellyksen keskellä erilaisin mindfulness- ja rentoutusharjoituksin. Pääset hetkeksi eroon ulkopuolisista vaatimuksista itsesi äärelle. Keskittymällä tähän hetkeen huomaat, miten stressitasosi laskevat ja ajatus kulkee kirkkaammin. Miniretriitistä saat mukaasi myös käytännön työkaluja, jolla pystyt ylläpitämään hyvinvointiasi myös arjen tiimellyksessä.  

21.10 klo 18-19.30 Syvärentouttava äänikylpy

Syksyn pimetessä keho ja mieli kaipaavat hemmottelua. Pysähdy ja tunne, miten pieni myötätuntoinen hetki elvyttää voimavarojasi.

Marraskuun hyvinvointitapahtumat:

1.11. klo 11-17 Hiljaisuuden retriitti

Marraskuussa luonnon vaipuessa talveen on hyvä hetki itsekin pysähtyä ja hiljentyä. Hidastaa tahtia. Pysähtyä omien tuntojen äärelle. Tehdä tietoisia hyvinvointivalintoja, jotka auttavat kaamoksen yli. 

Hiljaisuuden retriittimme on vain päivän pituinen, mutta tehokkuudessaan vertaansa vailla. Kokonainen päivä ilman ulkopuolelta tulevia vaatimuksia ja odotuksia, mediaa ja sosiaalisen kanssakäymisen vaatimaa energiaa saa sinut löytämään taas sisäisen voimasi ja ladattua akkusi. Hiljaisuuden retriittipäivä sisältää lempeitä ja elvyttäviä mielen ja kehon harjoitteita ja mahdollisuuden pysähtyä oman itsesi äärelle. Päivän alkaessa ohjaajamme ohjeistavat sinut päivän kulkuun. Päivä soljuu eteenpäin kuin itsestään, vaivattomasti ja ilman paineita omassa aikataulussasi. 

22.11. klo 10-11.30 Syvärentouttava äänikylpy. 

Syksyn pimetessä keho ja mieli kaipaavat hemmottelua. Pysähdy ja tunne, miten pieni myötätuntoinen hetki elvyttää voimavarojasi.

Joulun ajan hyvinvointitapahtumat:

6.12. klo 18-19.30 Syvärentouttava äänikylpy 

Itsenäisyyspäivänä on syytä juhlaan. Elämyspuullakin on silloin aina oma ainutlaatuinen tunnelmansa. 

27.12 klo 10-11.30. Syvärentouttava äänikylpy

Täydellinen vinkki joululahjaksi läheiselle! Ota hänet mukaasi ja tulkaa joulun pyhien jälkeen pysähtymään ja siirtymään vähitellen kohti vuoden vaihdetta. 

Anna lahjaksi hyvinvointia ja rentoutumista

3.1.  klo 12-15 Unelmien miniretriitti

TÄMÄ TAPAHTUMA ON JO LOPPUUNMYYTY! Mistä unelmoit? Mitä haluat saavuttaa vuonna 2021? Vuoden vaihde on monille parasta aikaa pysähtyä, oppia menneestä ja ennen kaikkea katsoa rohkeasti ja unelmoiden tulevaan vuoteen. Konkretisoidut unelmat toteutuvat todennäköisemmin, siksi teemmekin unelmien aarrekartan yhdessä. Hemmotteleva iltapäivä sisältää unelmoinnin lisäksi ihanan rentoutushetken, joka istuttaa unelmien siemenet itämään.   

Kaikki hyvinvointitapahtumat ovat jo nyt varattavissa. Pääset varauskalenteriimme tästä:

Ihanaa kesään ja kohtaamisiin syksyllä!

Hanna ja Jonna

P.S. Pysähtymisen lisäksi haluamme tarjota sinulle eväitä kasvuun. Pääset kurkkaamaan niitä tästä:

Julkaistu

Kolme itsemyötätuntoharjoitusta hyvinvointisi tueksi

Viime ajat ovat saaneet meidät kaikki pois mukavuusalueeltamme.

Olemme enemmän tai vähemmän joutuneet poikkeamaan totutusta ja turvallisesta ja mukautumaan muuttuvaan ympäristöön. Vaikka tutkimustenkin mukaan epämukavuusalueella käyminen, itsensä haastaminen, rakentaa ja tukee hyvinvointiamme ja kasvuamme, se saattaa kuitenkin aiheuttaa myös stressiä kestäessään pidempään. Varsinkin nyt, kun meillä itsellämme on normaalia pienemmät mahdollisuudet vaikuttaa tämän poikkeustilan kestoon, hyvinvointimme tukemiseksi on hyvä etsiä uusia keinoja.

Miten reagoit, kun ystäväsi kertoo sinulle stressaavasta tilanteesta, jossa ehkä ainakin kuvitellut odotukset ovat suuremmat, kuin mihin hän pystyy vastaamaan? Luonnollisena reaktioina meillä on usein myötätunto. Kannustamme ystävää toisaalta tekemään parhaansa, ja toisaalta muistutamme meidän kaikkien rajallisuudesta ja inhimillisestä epätäydellisyydestä. Kaikkia odotuksia ei ole tarpeen eikä edes mahdollista täyttää, vaan omasta itsestä ja omista rajoista on myös pidettävä huolta. 

Entä tilanteessa, jossa sinä itse olet joutunut tilanteeseen, jossa odotukset tuntuvat liian suurilta kohdata? Mikä on reaktiosi itseäsi kohtaan? Millaista puhetta kuulet mielessäsi tai kuka sinun olkapäälläsi istuu kuiskaillen korvaasi? Onko tällä tyypillä kädessään ruoska vai kupillinen lämmintä, lohduttavaa juomaa?

Myötätuntoa itselle?

Meidät suomalaiset on usein kasvatettu menemään sisulla vaikka läpi harmaan kiven. Olemme oppineet antamaan myötätuntoa toisille, kuten edellisessä esimerkissä, mutta myötätunto itseä kohtaan on usein vieraampi ajatus. Mitä tapahtuisi, jos kohdistaisitkin myötätunnon sisäänpäin, itseesi? Tunnustaisit myös itsessäsi saman rajallisuuden ja  inhimillisen epätäydellisyyden, kun ystävässäsi. Hyväksyisit sen. Tarjoaisit itsellesi ruoskinnan ja sättimisen sijaan lämpimän, hyväksyvän halauksen sekä mukillisen lohdutusta? 

Itsemyötätuntoharjoituksia

Olemme keränneet sinulle kolme erilaista itsemyötuntoharjoitusta, jotka saattavat auttaa sinua kohtaamaan itsesi kokonaisena ja hyväksyttynä kaiken epätäydellisyyden ja inhimillisyyden keskellä. Kokeilemalla näitä harjoituksia ja muokkaamalla niitä itsellesi sopivaksi, pääset lähemmäs myötätuntoista kohtaamista itsesi kanssa.

MYÖTÄTUNTOTAUKO

Harjoituksen voi tehdä stressaavissa tilanteissa tai muutoin vaikeissa hetkissä. Harjoitus auttaa muistuttamaan itsemyötätunnon herättämisestä.

Huomioi olotilasi. Jos tunnetilasi tuntuu epämukavalta, kokeile voitko paikoittaa epämukavuuden kehossasi. Missä kohtaa kehoa se tuntuu eniten? Havainnoi tuntemuksiasi sitä mukaa kun ne nousevat kehossasi esiin. Sanoita kokemusta itsellesi.

(1) Tämä on vaikea hetki – tämä on hankalaa, tai tämä on rankkaa, tai tämä sattuu. Ota kokemus vastaan. Älä torju sitä pois. Muista sanoittaa tunteesi: Olen hämmentynyt/surullinen/vihainen/pettynyt/epävarma…

(2) Muistuta itseäsi, että hankaluudet ovat osa elämää. En ole erilainen kuin muut, sillä kaikki kokevat tällaisia hetkiä. Kun elän täydesti, myös tällaiset hetket kuuluvat elämään. Laita sitten käsi tai kädet sydämellesi, aisti lämpö ja hellä kosketus rinnallasi tai muussa kohden kehoa, joka sinulle sopii. 

(3) Tarjoa itsellesi myötätuntoa: olen ystävällinen itselleni tässä hetkessä. Voitko tuntea tunteen, joka liittyy omaan tilanteeseesi, koskettaa tätä tunnetta ja vastata siihen ystävällisyydellä, huolenpidolla, rohkaisulla. vaikkapa tuntien kätesi lämmön. Tämä auttaa huomaamaan, mitä tarvitset juuri nyt.

• Voit myös kysyä itseltäsi, ”mitä minun tarvitsee kuulla juuri nyt, jotta voin osoittaa ystävällisyyttä itselleni?” Löydätkö jotkin sanat, jotka puhuttelevat sinua juuri tässä tilanteessa.

• Joskus auttaa, jos kuvittelet mitä sanoisit läheiselle ystävälle, joka on samankaltaisessa tilanteessa. Mitä haluaisit hänelle sanot? Voitko sanoa jotakin sen kaltaista itsellesi, antaen sanojen kevyesti kulkea mielesi läpi?

Mukaillen © Christopher Germer & Kristin Neff. Mindful Self-Compassion -ohjelma.

MYÖTÄTUNTOINEN KOSKETUS

Meidän kehomme ei tee suurta eroa oman ja toisen kosketuksen välillä, vaan se reagoi fyysisen eleen huolenpitoon aivan samoin, kuin olemme tehneet lapsena. Fyysinen kosketus tuottaa mielihyvähormonia, oksitosiinia, ja auttaa näin rauhoittamaan stressiä, käsittelemään hankalia tunteita ja luomaan turvaa. 

Kokeile, mikä itsellesi on rauhoittavaa. Onko se käsivarsien rauhallinen, mutta samalla voimakas silittäminen? Onko se halauksen antaminen itselle? Onko se oman pään silittäminen pitkin vedoin niin, että käsi kulkee päälaelta aina niskaan saakka? Onko se käden asettaminen rintakehän tai vatsan päälle. 

”Oma löytö on, että myötätunto ei tule nappia painamalla, vaan sitä on harjoiteltava. Ilokseni huomaan, että vaikka asiat eivät ole muuttuneet, pysähtyminen, rauhoittuminen, myötätunto itseä kohtaan on saanut ajatukset positiivisempaan suuntaan. Oivallus itselleni on sen huomaaminen, mitä tarvitsen juuri nyt.”

Mukaillen © Christopher Germer & Kristin Neff. Mindful Self-Compassion -ohjelma.

MYÖTÄTUNTOINEN KIRJE ITSELLE 

Jokaisella on hetkiä, jolloin olo tuntuu epävarmalta, jokin asia vaivaa tai on jotain, josta ei pidä itsessään tai joka saa tuntemaan, ettei ole tarpeeksi hyvä. Ajattele nyt jotain tällaista asiaa.

Kuvittele nyt ystävä, joka näkee kaikki vahvuutesi ja heikkoutesi – mukaan lukien sen, mistä et pidä itsessäsi. Tämä ystävä tunnistaa ihmisen rajallisuuden ja on kiltti, hyväksyvä ja anteeksiantava.

Kirjoita kirje itsellesi tämän ystävän näkökulmasta ja keskity siihen, mikä vaivaa mieltäsi, mistä kritisoit itseäsi tai tunnet riittämättömyyttä.  Mitä tämä ystäväsi sanoisi rajattoman myötätunnon näkökulmasta? Ja jos hän ehdottaisi mahdollisia muutoksia sinulle, miten näissä ehdotuksissa näkyisi/ tuntuisi huolenpito, rohkaisu ja tuki?

Kirjeen kirjoittamisen jälkeen laita se sivuun joksikin aikaa. Palaa siihen sitten takaisin ja lue se uudelleen, antaen sanojen todella uppoutua sinuun.  Tunne myötätunto, kuinka se uppoaa sinuun, rauhoittaen ja lohduttaen sinua. 

Lähde: Kristin Neff

Myötätunto itseä kohtaan parantaa elämänlaatua.

Minkälainen olosi oli harjoitusten jälkeen? “Yksi itsemyötätunnon hetki voi muuttaa päiväsi kulkua. Monta itsemyötätunnon hetkeä voivat muuttaa elämäsi.” Näin on sanonut tunnettu psykologi Chris Germer. 

Tutkimusten mukaan itsemyötätuntoiset ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä ja parisuhteeseen, kuin ihmiset, jotka suhtautuvat kriittisemmin itseensä. Koska itsemyötätuntoiset ihmiset ymmärtävät oman rajallisuutensa ja sen, ettei kukaan voi aina onnistua, he vitkuttelevat vähemmän kohdatessaan epämiellyttäviä tehtäviä. He kestävät paremmin vastoinkäymisiä ja ottamaan enemmän vastuuta omista virheistään. 

Harjoitus tekee mestarin, tässäkin! Eli ei muuta kuin harjoittelemaan!

Myötätuntoisin terveisin,

Hanna ja Jonna

Julkaistu

Viisi vinkkiä kesälomasuunnitteluun

Viisi (+ 1) vinkkiämme kesälomasuunnitteluun

Ulkomaanmatkat peruttu. Festarit peruttu. Iso perhejuhlat peruttu. Kesä peruttu. EI!

Linnut opettavat poikasiaan lentämään niin kuin aina. Kesäinen kotikaupunki näyttäytyy ihan eri valossa kuin talven räntäsateessa. Matkailuyrittäjät lähiseuduilla pistävät parastaan poikkeustilaelämyksien rakentamisessa. Miljoonien järvien maan mahdollisuudet avautuvat tänä kesänä ehkä meille kaikille samoin kuin niille aasialaisille turisteille, joille meidän arkemme edustaa eksotiikkaa ja elämyksiä parhaimmillaan. Annetaan sille mahdollisuus!

Mitä, jos tänä kesänä:

1. Ottaisit pyörän alle ja suuntaisit lähiseudun syrjäisemmille uimarannoille viltti, eväät ja perhe tai parhaat ystävät mukanasi?

2. Opettelisit oman pihasi tai lähiseudun kasvistoa tai eläimistöä. Tutustuisit niiden kiehtoviin yksityiskohtiin ja kesän aikana tapahtuviin muutoksiin. Puhelimeen ladattu sovellus, esim. iNaturalist helpottaa urakassa!

3. Lähtisit makumatkalle maailman ympärille kokkaamalla vaikka joka viikonloppu uuden ruokakulttuurin parhaita reseptejä. Tai jos oikein rakastut yhteen makumaailmaan, käytä siihen uppoutumiseen enemmän aikaa. Minä ajattelin opetella rakentamaan ihanan, libanonilaisen meze-pöydän!

4. Rakentaisit parvekkeelle tai takapihalle kesäkeitaan ja ota nuorison suosima 24-tunnin haaste vastaan: Nuku, syö ja nauti hetkestä kesäkeitaalla ainakin yksi kokonainen vuorokausi.   

5. Laittaisit kellon ajoissa herättämään auringonnousun ihailua varten. Se on takuuvarma elämys, joka ei ehkä jää ainutkertaiseksi! Mieti etukäteen sopiva paikka, jossa näet horisontin, varmista auringonnousun aika ja ole paikalla ajoissa aamukahvi termarissa. Keskity kuvien ottamisen sijaan tähän voimaannuttavaan hetkeen. 

+1 Kesä voi olla hyvää aikaa opetella uusi hyvinvoinnin rutiini. Pysähdy hetkeksi joka päivä. Huomaat jo muutaman päivän jälkeen, miten tämä päivittäinen rutiini helpottuu ja ryhdyt ehkä jo odottamaan omaa, rauhallista hetkeäsi. Ja kahdeksan viikon jälkeen päivittäinen pysähtyminen alkaa jo muuttamaan aivojesi fysiikkaa ja rakentamaan resilienssiä. Voit aloittaa vaikka 10 minuutin rentoutusharjoituksesta, jonka haluamme sinulle tarjota. Tilaa se tästä: 

Nautinnollista kesää!

Hanna ja Jonna

Julkaistu

Mitä tehdä silloin, kun kaikki kaatuu uudessa arjessa päälle?

Tunnistatko ne hetket, jolloin kaikki kaatuu päälle arjessa? Tässä poikkeustilanteessa kotikonttorin ja kotikoulun yhdistelmä on monelle arkea, eli otetaan esimerkki sieltä: Hellalla ruoka palaa pohjaan, pomo soittaa, lapsi kaipaa huomiota, raportti on jo myöhässä ja oma energia on vähissä väliin jääneen lounaan vuoksi. Paniikki! 

Paniikki, eli autonomisen hermoston pakene ja taistele -reaktio nousee pinnalle stressitilanteissa. Pakene tai taistele olivat varmasti hyviä toimintamalleja silloin tuhansia vuosia sitten, kun kyseessä oli tosiaan hengenvaarallinen tilanne. Nykyään meidän uhkamme ovat enemmän henkisiä, kuten yllä olevat esimerkit. Tilannetta harvoin parantaa silloin pakeneminen eli fyysinen pois lähtö tilanteesta tai taistelu eli esimerkiksi kärkäs argumentointi toisen tilanteessa olevan henkilön kanssa. Mikä sitten toimii tilanteessa, jossa pitäisi olla kymmenessä paikassa samanaikaisesti? Pysähdy.

Pysähdy?

Silloin, kun pitäisi juuri painaa kaasua! KYLLÄ. Stressitilassa aktivoituneena ovat nimittäin ne hermoston osat, jotka eivät tue kognitiivista ongelmanratkaisua ja päättelyä. Stressaantuneena päädyt säntäilemään sinne tänne ja ehkä toimimaan hätiköidysti niin, että jopa kadut tekojasi jälkeenpäin. Kuulostaako tutulta? Kun sen sijaan käytät pienen hetken pysähtymiseen ja hermoston tasapainottamiseen, pystyt tekemään loogisia ja tietoisia päätöksiä. Priorisoimaan ja ratkomaan ongelmia. 

Vanha sanonta sanoo, että meditoi joka päivä 20 minuuttia. Paitsi silloin, kun olet kiireinen. Silloin meditoi 60 minuuttia. Nykymaailmassa ei ehkä niin helposti toteuttava toimintamalli, mutta viesti on selvä: Pysähdy. Mitä kiireisempi olet, sen tärkeämpää on pysähtyä. Pysähdy vaikka kolmen hengityksen ajaksi. Jo tämä tasapainottaa ja rauhoittaa hermostoa ja huomaat, mikä on tärkeää, mihin asiaan tulee tarttua ensin. 

Mitä siis tehdä?

Konkreettisesti, mitä yllä olevassa esimerkissä sitten voisi tehdä kaiken kaatuessa päälle: 

1) Mieti, mikä tällä hetkellä on tärkeintä. Epäilemättä hellan sammutus.

2) Hengitä. Muutama syvempi hengitys palauttaa aivojen loogisen toiminnan.

3) Mieti, mikä on seuraavaksi tärkeää? Pomo vai lapsi? Vai ehkä oma lounas, jolla saat oman jaksamisesi taas varmistettua.    

4) Aikatauluta. Stressireaktion ollessa päällä, aika tuntuu monesti kuluvan nopeammin kuin se oikeasti kuluukaan. Siispä mieti, mitä tapahtuu, kun siirrät yhtä asiaa eteenpäin. Sinä saatat tuntea riittämättömyyttä tai epäonnistumista, mutta tapahtuuko oikeasti, konkreettisesti lopulta mitään pahaa?

5) Priorisoi. Tämä ajatus mielessäsi, priorisoi loput tehtävät. Palaa jälleen kerran kysymykseen, mikä on tärkeää juuri nyt? Monta asiaa pystyy siirtämään minuuteilla, tunneilla tai jopa päivällä eteenpäin ilman, että mitään pahaa konkreettisesti tapahtuu. Olisiko lopputulos jopa parempi, kun et anna tunteen viedä sinua hätiköityyn ratkaisuun vaan annat tunteelle aikaa purkautua ja vasta tämän jälkeen tartut toimeen. 

6) Treenaa. Treenaamalla säännöllisesti läsnäolotaitoja, yllä kuvattu prosessi automatisoituu. Aivosi oppivat keskittymään tähän hetkeen, juuri nyt käsillä olevaan asiaan, eikä huomiosi säntäile menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden välissä.

+ Alenna rimaa! Nyt ei ole aika metsästää mitaleja. Meistä jokainen on vuoden työntekijä, vuoden pomo, vuoden äiti ja vaikka mitä, kun hyväksymme poikkeustilanteen aiheuttamat uudet lainalaisuudet. Mikä on sinulle riittävästi tänään? 

Meilläkin on kevät mennyt uusiksi, mutta taistele ja pakene -reaktio on vähitellen vaihtunut pysähtymisen kautta keskittyneeksi uuden luomiseksi ja ongelmien ratkomiseksi. Seuraavien viikkojen fokuksessa meillä on: 

-ihanan Elämyspuu-yhteisön tukeminen tässä poikkeustilanteessa some-kanavien kautta. Katso esim. pääsiäisen ihanan rentouttava äänimaljatunti verkossa maanantaina

– Syksyn suunnittelu. Rohkeat asiakkaamme varaavat jo syksyn paketteja. Mitä sinä kaipaisit itsellesi tai teidän työporukallenne, asiakkaillenne tai kaveriporukalle?

– Kevään verkkokurssien viimeistely. Supersuosikit vihdoin myös verkossa! Katso lisää täältä.

Iloa ja läsnäoloa!

Hanna ja Jonna

Julkaistu

Luovuus tulevaisuuden (työelämä)taitona


Apua, enhän minä ole yhtään luova! En osaa maalata. Enkä säveltää. Enkä kirjoittaa kirjoja.


Meillä Suomessa luovuus käsitetään useasti luovien alojen ammattilaisten yksinoikeutena. Niinpä monelle nousee kylmä hiki otsalle, kun luovuudesta puhutaan yhtenä tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista. Muun muassa World Economic Forum on listannut luovuuden kolmanneksi tärkeimmäksi tulevaisuuden taidoksi vuonna 2020. Vielä vuonna 2015 luovuus keikkui kymmenentenä listalla. Miksi luovuus sitten tulevaisuudessa korostuu?

Luovuus kuuluu kaikille

Maailma ympärillämme on jatkuvasti kiihtyvässä muutoksessa, halusimme sitä tai emme. Luovuus auttaa meitä sopeutumaan ja säilyttämään sisäisen tasapainon jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Tekoäly ottaa hoidettavaksi entistä enemmän rutiinitehtäviä, jolloin ihmiselle jää tehtäväksi muun muassa uuden luominen ja tekoälyn johtaminen.

Usealla meistä toimeentulokin tulee tulevaisuudessa eri lähteistä, joiden yhdistäminen vaatii luovuutta. Luovuuden monien määritelmien yhteinen nimittäjä onkin jonkin uuden, omaperäisen luominen usein vanhaa yhdistelemällä.


Meillä “ei-niin-luovilla” haaste on usein luovuuden tunnistaminen, ei niinkään sen puute. Ja toisaalta sen meissä kaikissa piilevän luovuuden kaivaminen esiin. Uskotko? Seuraavassa vinkkimme luovuuden tunnistamiseen ja esiin kaivamiseen!


Luovuuden tunnistaminen


Mitä, jos luovuus ominaisuutena korvattaisiinkin jollain seuraavista: Oletko hyvä ratkaisemaan ongelmia arjessa? Oletko hyvä kyseenalaistamaan totuttua? Oletko hyvä unelmoimaan? Oletko hyvä olemaan yksin ja ilman tekemistä? Oletko kiinnostunut maailmasta, ilmiöistä, ihmisistä tai asioista ympärilläsi? Sisuunnutko epäonnistumisista? Nämä kaikki asiat ruokkivat luovuutta. 


Entäpä konkreettisemmin: Oletko hyvä taikomaan ruokaa tyhjästä kaapista? Oletko hyvä arvaamaan dekkarin murhaajan ennen sen paljastamista? Oletko hyvä rakentamaan töissä uusia, parempia toimintatapoja vanhojen tilalle? Oletko hyvä keksimään vanhoille tavaroille uuden elämän? Oletko hyvä korvaamaan puuttuvan työkalun jollain toisella?

Arjen luovuutta on monenlaista! Ja kaikki on se yhtä arvokasta. Katso itseäsi uusin silmin ja rohkaistu käyttämään sanaa luovuus uusissa yhteyksissä. Avaa luovuuskeskustelu läheistesi kanssa ja kysy heiltä, missä sinä olet luova. Saatat oppia itsestäsi aivan uusia asioita!


Luovuuden aktivointi


Luovuus ja mielikuvitus ovat ihmisellä mahdollistuneet evoluution myötä aivokuoren ja etuotsalohkon kuoren laajentuessa. Kun näemme vaikkapa ruokaa, pystymme keksimään sille muitakin käyttötarkoituksia kuin syömisen. Toisin kuin esimerkiksi hamsteri, pystymme olemaan noudattamatta välitöntä syömisimpulssia ja käyttämään ruokaa vaikka työkaluna. 


Useat meistä ovat käyneet läpi elämänvaiheita, joissa luovuus tuntuu olevan kateissa. Pitkäkestoinen stressi syö luovuutta, sillä stressitilassa aivot ja hermosto keskittyvät välttämättömiin elintoimintoihin eikä energiaa riitä niiden uusien kytköksien ja reittien syntyyn, joita tarvitaan uusien ratkaisujen synnyttämiseen.

Kiireellä on tapana tappaa luovat ideat jo ennen niiden syntymistä. Olet saattanut olla mukana vaikka työpaikan ideointipäivässä, jossa aikataulun puskiessa päälle tarkoituksena on ollut synnyttää jotain uutta, usein varsin heikolla menestyksellä.


Anna aikaa

Sen sijaan olet ehkä huomannut, että parhaat ideat syntyvät aamusuihkussa, metsälenkillä tai saunan lauteilla. Sinulla saattaa olla jopa muistikirja työpöydällä unen aikana syntyviä ideoita varten. Tällä hetkellä uskotaankin, että rentoutuminen edesauttaa luovuutta ohittamalla loogisen päättelyn ja kontrollin.

Uusien asioiden syntyminen vaatii myös aikaa ja luottamusta siihen, että alitajunta työskentelee kaiken aikaa, vaikkemme hammasta purren yrittäisi väkisin aktivoida luovuutta. Luota siis prosessiin! 

Luovuutta aktivoi siis toisaalta hiljaisuus ja rauha, tyhjä tila ja toisaalta uudet ärsykkeet, jolloin uusi informaatio törmää aivoissa jo olemassa olevaan tietoon synnyttäen uusia reittejä ja kytköksiä, uusia tapoja nähdä maailma. Sinä olet oman itsesi asiantuntija, eli tiedostamalla nämä asiat, löydät tasapainon ja omaa luovuuttasi ruokkivan tavan elää. 


Haasta itsesi luovaksi! Näitä keinoja käyttämällä ruokit luovuuttasi (Lähde: David Eagleman: The Creative Brain):

1) Kokeile jotain ihan uutta. Uskalla tehdä asiat eri tavalla.

2) Rohkaistu tekemään jotain, joka tuntuu riskialttiilta, kiusalliselta tai hullulta.

3) Uskalla olla epävarma ja nähdä epäonnistuminen mahdollisuutena oppia uutta.


Häpeä estää meitä tekemästä monia asioita, tunnista se ja saat otettua ehkä sen kaipaamasi loikan kohti luovempaa, keveämpää, iloisempaa arkea!

Julkaistu

Näin rakennat hyvinvointiasi tukevan mielen

Onnellisuus lähtee sisältäpäin. Menestys lähtee sisältäpäin. Hyvinvointi lähtee sisältäpäin. Tätähän meille toistetaan, mutta mitä se oikeasti tarkoittaa ja miten valjastamme oman mielen onnellisuuden, menestyksen ja hyvinvoinnin lähteeksi?

Silloin kun itse oivalsin, että minä itse olen vastuussa hyvinvoinnistani, kaipasin tukea. Jotain helppoa tapaa lähteä liikkeelle rakentamaan hyvinvoivaa minää. Olin käyttänyt satoja, ehkä tuhansia euroja erilaisiin kursseihin, joissa yhdessä opittiin meditoimaan ja toisessa kuuntelemaan sisäistä ääntä. En kuitenkaan saanut kiinni kokonaisuudesta vaan suoritin uutta hyvinvointiani samalla tapaa, kuin olin suorittanut elämääni muutenkin. Tämän vuoksi päädyin rakentamaan verkkokurssin Vahva mieli – Hyvinvoiva minä. Jotta sinä löytäisit oman hyvinvointisi avaimet etkä päätyisi hukkaamaan rahaa ja aikaa kopioidessasi muiden hyvinvoinnin reseptejä. Ne eivät toimi.

Kopioimalla muiden aamurutiinit, päädyt ehkä stressaantumaan aamutavoitteistasi etkä energisoitumaan päivään. Noudattamalla jonkun muun ruokavaliota ja treeniohjelmaa, jaksat ehkä muutaman viikon, mutta lopulta palaat entisiin tapoihisi. Etenemällä uralla, jossa joku muu on kertonut sinun olevan hyvä, törmäät ehkä muutamien vuosien tai vuosikymmenten päästä seinään.

Tässä pari teemaa, joita pohdiskelemalla pääset lähemmäs omaa hyvinvointisi reseptiä: 

ELÄTKÖ ARVOJESI MUKAISTA ELÄMÄÄ?

Elätkö omannäköistä elämää vai miellytätkö muita, ohittaen joskus jopa oman hyvinvointisi? Minkä perusteella teet elämässäsi ja arjessasi valintoja? Arvot ovat meille jokaiselle tärkeitä, mutta miten paljon olet miettinyt niitä? “Arvot ovat vain mielipiteitä, jos ne eivät maksa sinulle mitään” on joskus joku sanonut. Eli mitä sinun arvosi ovat ja mitä ne sinulle “maksavat”? Jos terveys on yksi tärkeimmistä arvoistasi, miten paljon aikaa päivässä käytät sen ylläpitoon ja rakentamiseen? Jos taas perhe on arvoissasi tärkein, meneekö joskus työ perheillallisen ohi? Jos et ole koskaan miettinyt arvojasi, on nyt hyvä aika miettiä niitä. Arvoja on myös hyvä päivittää silloin tällöin, sillä nekin muuttuvat elämän varrella. Verkkokurssilla pureudumme omiin arvoihisi ja rakennamme niistä käytännön työkalun, joka auttaa sinua tekemään hyvinvointiasi tukevia päätöksiä joka päivä.

MITÄ SINULLE IHAN OIKEASTI KUULUU?

Mitä sinulle OIKEASTI kuuluu? Sinä et kuule koskaan sitä sinun omaa ääntäsi ellet anna aikaa sen kuuntelulle. Aivot täytetään koko ajan jollain ärsykkeillä ja näin ollen, oma ääni voi jäädä kokonaan kuulematta. Toinen on se, ettei me oikeastaan enää havainnoida sitä omaa ääntä, koska me ollaan jo kuunneltu sitä niin paljon. Se meidän ääni, on kuin elokuvan tarinankertoja, sinun elämäsi tarinankertoja. Mitä se sinulle puhuu? Herkästi se nimittäin ruoskii ja vaatii meiltä aivan kertakaikkisen liikoja. Mutta mikään ei voi muuttua, jollei sitä ensin havannoi. Ja sitten, onko se sinun ääni oikeasti, se joka päivästä toiseen kommentoi sinun tekemisiäsi ja valintojasi? Entä jos se onkin vaikka peruja vanhemmiltasi, opettajalta, tai vaikka entiseltä puolisolta? Millainen sinun elämän tarinankertoja on?  Sisäisen äänen ymmärtäminen ja muokkaaminen omaa hyvinvointia tukevaksi on toinen verkkokurssin isoista teemoista. Jokaisella meistä on päivittäin 60-70.000 ajatusta, sinulla on voima muokata niistä omaa hyvinvointiasi tukevia!

VAHVA MIELI – HYVINVOIVA MINÄ -verkkokurssi

Tervetuloa 4 viikon mielenkiintoiselle matkalle kanssani! Omat arvot ja sisäisen äänen kääntäminen kannustavaksi ovat kurssin isoja teemoja. Tämä valmennus on sinulle, joka haluat tutkia itseäsi, löytää rohkeutta tehdä omannäköisiä päätöksiä, oppia kuuntelemaan sisäistä ääntäsi ja luottamaan siihen. Opit rakentamaan itsestäsi vahvemman ja rohkeamman ihmisen, joka on tasapainoisempi ja valmiimpi mihin vain! Opit itsestäsi tämän neljän viikon aikana niin paljon, että ryhdyt automaattisesti tekemään hyvinvointiasi parantavia valintoja arjessa. Löydät omat arjen rutiinisi. Verkkokurssi alkaa 29.4.20 ja maksaa vain 49€ (norm 89€)! Lisätiedot ja ilmoittautumiset:

VERKKOKURSSIN LISÄTIEDOT

Pääset kurssille TÄSTÄ LINKISTÄ

 Voi hyvin!

Jonna

Julkaistu

Työhyvinvointi – minun, sinun, hänen vai meidän asia?

Voit kuunnella blogikirjoituksen tästä:

Miten teidän yrityksessänne suhtaudutaan työhyvinvointiin? Erotellaanko työhyvinvointi muusta hyvinvoinnista? Sysätäänkö työhyvinvointi sinun vastuullesi, eli oletetaan, että jokainen on oman onnensa seppä? Heitätkö sinä pallon työhyvinvoinnistasi esimiehellesi?

Jos yllä olevat kysymykset kuulostavat mielestäsi käsittämättömiltä, onnittelut! Teidän yrityksessänne työhyvinvointi on todennäköisesti kaikkien asia ja lisäksi ymmärretään, että hyvinvointi on summa monesta eri asiasta, joista suuri osa ei mitenkään liity työpaikkaan tai työn tekemiseen.

MINUN ASIANI

Fakta on, että minulla on iso vastuu omasta hyvinvoinnistani. Se, miten tasapainossa elämäni on työn ulkopuolella, vaikuttaa merkittävästi myös hyvinvointiin työssä. Palautuminen, terveellinen ruoka ja liike ovat niitä perinteisiä keinoja voida hyvin. (Työ)hyvinvointiin vaikuttavat kuitenkin myös muut asiat: Jos joudun kantamaan huolta läheisteni hyvinvoinnista, olen keskellä parisuhdedraamaa tai energiani menee maailman tilasta murehtimiseen, tämä ei voi olla vaikuttamatta itseeni ja minun kauttani työkavereihini myös työaikana. Tällaisessa tilanteessa työpaikan hyvä energia ja keskittyminen muihin asioihin työpäivän aikana saattavat pitää omankin hyvinvointini tasapainossa!

SINUN ASIASI

Kukaan meistä ei kuitenkaan voi olla pelkästään saajan roolissa ainakaan pidempään. Oletko koskaan miettinyt, mitä sinä annat ja tuot työyhteisöösi aikasi ja osaamisesi lisäksi? Tuetko sinä muita omassa hyvinvoinnissaan? Mitä tulee työpaikalle, kun sinä astut sisään? Saapuuko työpaikan kahvihuoneeseen myrsky, kun sinä tulet keittämään aamukahvia väärällä jalalla alkaneen aamun jälkeen? Vai pystytkö neutralisoimaan omat tunteesi työpaikan positiivisen tunneilmapiirin luomiseksi? Vaikka se ei välillä ole helppoa ja toisaalta negatiivisetkin tunteet ja niiden jakaminen kuuluvat elämään, jokainen meistä vaikuttaa työpaikan yhteiseen tunneilmapiiriin. Senpä vuoksi ei olekaan yhdentekevää, miten virittäydyt työpäivään ja työpäivän aikana tapahtuviin kohtaamisiin.

HAASTE: Kokeile viikon ajan seuraavaa: ennen jokaista työpäivää ja päivän aikana tapahtuvia kohtaamisia pysähdy hetkeksi. Hengitä muutaman kerran syvempään ja tietoisesti keskity vain kulloinkin edessä olevaan asiaan ja ihmiseen, tyhjennä pääsi muusta. Tämän virittäytymisen jälkeenkin keskity vain yhteen asiaan kerrallaan: palaverissa sovittuun aiheeseen ilman sähköpostia tai kännykkää, asiakastilanteessa asiakkaaseen, ei omassa mielessä pyöriviin ajatuksiin.   Huomaatko eron? Huomaavatko muut eron?

HÄNEN ASIANSA

Totta on, että esimiehellä on aina iso rooli hyvinvoinnin luomisessa, tutkimustenkin mukaan. Luottamuksen ilmapiirin ja psykologisen turvallisuuden luominen on tärkeässä asemassa myös tehokkuuden tavoittelussa. Hyvinvointi luo tuloksia. Jos olet esimies, luot omalla esimerkilläsi turvallisen tunneilmapiirin, jossa jokainen työntekijä pääsee paitsi osoittamaan omat kykynsä, myös kasvamaan itse ja kasvattamaan ehkä samalla bisnestä hyppäämällä välillä epämukavuusalueelle uusien haasteiden ja ratkaisujen eteen. Selkeät tavoitteet ja odotukset, säännöllinen (lue: usein annettu) myönteinen ja rakentava palaute, tasapuolisuus ja avoin keskusteluyhteys vievät jo pitkälle. Tämä ei ole aina helppoa ja vaatii myös esimieheltä paljon. Miten sinä pystyisit tukemaan omaan esimiestäsi teidän yhteisten tavoitteidenne ja hyvinvointinne rakentamisessa?

MEIDÄN ASIAMME

Tätä työhyvinvointi siis on. Jokaisen oikeus ja jokaisen velvollisuus. Yhtä helppoa on ylläpitää tukevaa ja kannustavaa, hyvinvointia kasvattavaa ilmapiiriä, kuin kilpailevaa, kyräilevää ja kyseenalaistavaa, hyvinvointia syövää henkeä. Henkilöstökyselyissä usein paras asia työpaikalla on työyhteisö ja sen tuki. Näin se on: Yhdessä olemme enemmän.

Hanna Tähkäaho

Elämyspuu Oy:n partneri

Työyhteisövalmentaja

Mitä ajatuksia kirjoitukseni herätti? Kommentoithan laittamalla viestiä hanna@elamyspuu.fi! Me Elämyspuulla, mielen valmennustalossa, olemme tukeneet lukuisia työyhteisöjä rakentamaan oman hyvinvointinsa reseptejä. Jokainen niistä on uniikki! Jos kaipaat sparrausta, ota yhteyttä, niin jutellaan lisää.

Julkaistu

Valjasta mielen voima käyttöön N Y T!

Voit kuunnella blogikirjoituksen tästä:

Tässä poikkeustilanteessa huomaat ehkä törmääväsi säännöllisesti ja normaalia enemmän negatiivisiin tunteisiin: pelkoon, huoleen, epävarmuuteen. Negatiivisille tunteillekin on syytä antaa tilaa ja hyväksyä ne.

Oman toimintakyvyn ja hyvinvoinnin säilyttäminen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää tässä tilanteessa, jossa luovuus, intuitio ja kyky keskittyä olennaiseen ja samanaikaisesti suunnata ajatukset jo kriisin jälkeiseen elämään, auttavat eteenpäin.

Ympärilläsi saattaa lisäksi olla ihmisiä, jotka kaipaavat tukeasi. Jos oma hermostosi on jatkuvasti taistele ja pakene –stressitilassa, on vaikea toimia loogisesti ja rationaalisesti. Stressaapa sinua sitten huoli omasta tai lähimmäisten terveydestä, talouden tilanteesta, kotikoulun onnistumisesta, lomautuksista, etätyön aiheuttamista haasteista tai mistä tahansa muusta, hermoston rauhoittaminen tasapainottaa tilannetta ja auttaa kohtaamaan haasteet luovasti ja löytämään ratkaisuja totutun ulkopuolelta.

Stressin syntyy, kun sympaattinen hermosto, kehon ”kaasu”, yliaktivoituu. Huomaat sen esimerkiksi siitä, että ajatukset pyörivät kehää, sydän lyö nopeammin, hengitys on pinnallista ja kärsit ehkä univaikeuksista tai keskittymiskyvyn puutteesta. Parasympaattisen hermoston, kehon ”jarrun”, aktivointi tässä tilanteessa tasapainottaa koko autonomista hermostoa ja huomaat olosi muuttuvan levollisemmaksi, tasapainoisemmaksi ja rauhallisemmaksi.

Tässä 5+1 vinkkiämme kohti tasapainoa ja toimintakykyä, jotka ovat kyllä saavutettavissa näissä poikkeustilanteissakin:

1) Jaa huolesi.

Huolien sanoittaminen ja ääneen puhuminen lieventää tutkitusti negatiivisia tunteita. Kun sanoitat huolesi, saatat huomata jo itse löytäväsi käsillä oleviin haasteisiin ratkaisuja.

2) Rajoita uutisten kuuntelua ja sosiaalista mediaa.

Tee päivässä pari kertaa täsmäisku uutisiin (johonkin luotettavaan mediaan!)  ja halutessasi sosiaaliseen mediaan, jotta pysyt kärryillä tärkeistä asioista. Jatkuva asiassa vellominen ei ratkaise mitään.

3) Keskity asioihin, joihin voit vaikuttaa.

Et voi parantaa sairastuneita, mutta kotona olemisesi säästää ehkä jonkun sairastumisen ja jopa jonkun hengen! Et voi auttaa kaikkia ikäihmisiä, mutta ehkä voit käydä yhden iäkkään naapurin puolesta kaupassa. Hyvän tekeminen muille muuttaa tutkitusti aivojen neurologiaa ja saa sinutkin voimaan paremmin.

4)Tee asioita, joista nautit ja ole niistä kiitollinen:

Elvytä vanha harrastus tai keksi uusia. Soita ystäville. Ulkoile. Älä tunne huonoa omatuntoa näistä asioista, elämästä nauttiminen (tässäkään tilanteesta) ei ole keneltäkään pois eikä vahingoita ketään.

5) Unelmoi.

Miltä elämäsi näyttää, kun tämä kriisi on selätetty? Mitä olet oppinut kriisin aikana ja miten se vaikuttaa tulevaisuuteesi?

+ HENGITÄ!

Palleahengitys (katso ohje alla) tasapainottaa hermostoa. Jos saat vielä pidennettyä uloshengitystä hieman sisäänhengitystä pidemmäksi, saat uloshengityksellä aktivoitua sitä kehon jarrua, parasympaattista hermostoa ja lievennettyä stressireaktiota.

Kokeile seuraavaa: Sulje silmät. Siirrä huomio hengitykseesi. Laita kätesi pallean päälle varmistaaksesi, että hengitys kulkee palleaan saakka nostaen ja laskien koko vatsaa. Pyri pidentämään jokaista uloshengitystä niin paljon, kuin tuntuu hyvältä ja luonnolliselta. Avaa silmät kolmen sisään- ja uloshengitysparin jälkeen tai halutessasi jatka pidempään. Avaa silmät ja tunnustele oloasi. 

Tämä harjoitus vie noin minuutin ja säännöllisesti tehtynä saat stressiäsi laskemaan merkittävästi.

Voimaa, iloa ja tasapainoa!

Hanna ja Jonna

Julkaistu

Torstai on toivoa täynnä!

Voit kuunnella blogikirjoituksen tästä:

Toivossa on hyvä elää!

Toivo kannattelee meitä eteenpäin, usein huomaamatta. Oletko opetellut huomaamaan, koska tunnet toivoa? Vai pystytkö palauttamaan paremmin mieleen epätoivon hetket?

Suomalaisissa sananlaskuissa toivo on yleinen vieras. Eikä ehkä syyttä: vaikka olemme eläneet kovia aikoja, suomalaisella sisulla on aina puskettu eteenpäin, kohti toivoa. 

Osaatko nimetä?

Vaikka toivo on yksi perustunteistamme, harva meistä on opetellut nimeämään sitä. Jos pyytäisin sinua nimeämään tunnetilojasi viikon varrelta, toivo ei ehkä nouse esiin. Saatat nimetä esimerkiksi ilon, vihan, hämmennyksen, huolestuneisuuden, onnellisuuden, tyytyväisyyden tai pelon. Toivo on kuitenkin saattanut kannatella koko viikkoasi eteenpäin, ihan huomaamatta. Olisitko ilman toivoa jaksanut nousta sängystä pimeänä ja sateisena aamuna? Olisitko ilman toivoa jaksanut yrittää vielä kerran?

Toivo muistuttaa meitä siitä, että aina on mahdollista, että tulevaisuudessa joku on nykyhetkeä paremmin. Vielä on mahdollisuuksia vaikka mihin! 

Uskallatko?

Toivo vaatii myös rohkeutta. Uskallanko toivoa muutosta parempaan? Entä jos petyn kuitenkin? Toivottomuutta ihmisen on hyvin vaikea kestää muuten kuin tilapäisesti, eli omien toivon taitojen vahvistaminen auttaa elämään hyvää, tyydyttävää elämää.

Psykoterapeutti Maaret Kallio puhuu paljon toivosta. Kannattaa muuten tutustua hänen kohta aiheesta julkaistavaan kirjaankin! Toivon taitoihin Kallion mukaan kuuluvat mm. seuraavat:

Siedän keskeneräisyyttä, riittämättömyyttä ja epätäydellisyyttä itsessä ja elämässä yleensä.

Hyväksyn , että kaikki ei ole itsestä kiinni. Elämässä tapahtuu myös negatiivisia asioita, suruja ja menetyksiä, joille on vain taivuttava.

Tunnistan oman voimani ja tunnen riittävän usein pystyvyyttä. Toisinaan voin kokea myös epätoivoa ja avuttomuutta.

Koen, et­tä elä­mäl­lä­ni on mer­ki­tys­tä. Voin le­vol­li­sin mie­lin kat­soa men­nee­see­n, elää täs­sä het­kes­sä ja pyr­kiä toi­veik­kain mie­lin tu­le­vaan. 

Jos koet, että olet elämässäsi tilanteessa, jossa kaipaat pysähtymistä ja reflektointia siitä, mitä sinulla on takanasi ja mihin suuntaan suuntaan tulevaisuudessa, läsnäolotaitojen harjoittaminen usein helpottaa oloa ja saa näkemään selkeämmin. 

Toivoa maaliskuun! Kyllä se kevät sieltä taas tulee!

Hanna & Jonna

Julkaistu

Miksi kiitollisuutta kannattaa harjoittaa? – 3 helppoa vinkkiä kohti kiitollisuutta

Lisää hyvinvointia kiitollisuuden avulla?

Media nostaa säännöllisesti esiin kiitollisuuden ja esimerkit siitä, miten kiitollisuuden harjoittaminen on muuttanut esimerkkihenkilöiden koko elämän.

Mitä tunteita nämä nostot herättävät sinussa. Kiinnostusta? Kateutta? Ärsyyntymistä? Vai kaikkea samanaikaisesti!

Kiitollisuus parantaa elämänlaatua ja lisää hyvinvointiamme

Kiitollisuus on itse asiassa yksi perustunteistamme ja sen harjoittaminen parantaa elämänlaatuamme ja jopa terveyttä. Tutkitusti. Parasta on, että kiitollisuuden harjoittamisesta voi tehdä hyvinkin arkista, sen ääreen ei tarvitse juhlallisesti pysähtyä tai sitä varten siirtyä konkreettisesti minnekään. Lue eteenpäin, niin saat vinkit käytäntöön!

Kiitollisuuden tunne muuttaa jopa neurologiaa! Kun tunnemme kiitollisuutta, aktivoituu aivojemme “mielihyvähormonia” dopamiinia erittävä hypotalamus, joka säätelee mm. unta, ruokahalua, lämpötilaa, aineenvaihduntaa ja kasvua. Dopamiinin ansiosta kiitollisuus voi vähentää kipua, alentaa verenpainetta ja stressiä sekä parantaa unta ja immuunijärjestelmää. Wau!

Kiitollisuusharjoitukset

Kiitollisuuden harjoittamisen arjessa voi aloittaa helposti:

Aloita itsestä. Monelle meistä on helpompaa kiittää toista kuin itseä. Aloita siis siitä. Kiitä (ääneen, ei pelkästään omassa mielessäsi!) vaikka työkaveria, kaupan kassaa tai perheenjäsentä aina, kun kiitoksen aihetta on. Toki saat tällä toiselle taatusti hyvän mielen toisella, mutta samalla ohjaat myös omia aivojasi kiinnittämään enemmän huomiota ympärilläsi oleviin asioihin, joista voi olla kiitollinen päivittäin. Mieli kun vaistomaisesti kiinnittää huomiota enemmän uhkiin ja vaaroihin.

Huomioi. Kun huomaat arjessa kiitollisuuden aiheita, vaikka kauniin auringonnousun, hyvän lounaan, läheisen halauksen tai vaikka onnistuneen työpäivän jälkeisen tunteen, pyri tietoisesti pitkittämään kiitollisuuden tuntemista. Vaikka itse tilanne voi olla nopeastikin ohi, harjoittelemalla pystyt pysymään kiitollisuuden tunteessa niin pitkän ajan, kuin itse päätät.

Pidä kiitollisuuspäiväkirjaa. Illalla ennen nukkumaanmenoa voit virittäytyä kohti laadukasta palautumisjaksoa vaikkapa kiitollisuuspäiväkirjaa kirjoittamalla. Voit ottaa rutiiniksi kirjoittaa ylös, mielellään käsin, vaikkapa kolme asiaa, joista olet tänään ollut kiitollinen. Ne voivat olla hyvinkin arkisia, vaikka onnistumisen tunne kodin siivouksen jäljiltä, naapurin ystävällinen hymy tai auringon pilkahdus pilvien lomasta.

Tunnustele. Pysähdy jokaisen listaamasi asian kohdalla tunnustelemaan kiitollisuuden tunnetta kehossasi. Kuulostaa ehkä clichéeltä, mutta mietipä tätä: kumpi mahtaa virittää aivot parempaan tilaan, jos vaihtoehtoina on vaikka tekemättä jääneiden töiden kelaaminen vaikkapa kännykän sähköpostisovelluksen avulla vai päivän tapahtumien kertaaminen kiitollisena.

Jos huomaat, että mieli pyörii ylikierroksilla etkä saa rauhoitettua itseäsi näitä harjoituksia varteen, tule mukaan PYSÄHDY-rentoutumisverkkokurssillemme. Huomaat, että mielen tyynnyttyä kiitollisuuden harjoittaminenkin käy helpommin!

Kiitollisuutta loppuviikkoon!
Terveisin Elämyspuu


Julkaistu

4 käytännön vinkkiä stressinhallintaan

4 käytännön vinkkiämme stressinhallintaan

Kesä ja kesälomat ovat täällä. Ihanaa! Vai tunnistatko itsessäsi ehkä sen, että ennen kesää pitäisi saada koko maailma valmiiksi? Tämä ajatus ja epärealistiset odotukset ajavat hermostomme ylikuormitukseen eli stressitilaan. Suorittamisesta sohvakoomaan -kierre on asia, jota puramme monen asiakkaammekin kanssa. Mitä se siis konkreettisesti tarkoittaa?

Loputtomat To Do- listat

Jos lähdemme suorittamaan päivää heti aamusta mielessä vain jatkuvasti pidentyvä tehtävälista, käy usein niin, että kun lopulta annamme kehomme ja mielemme hengähtää illalla, akkumme ovatkin loppu ja rentouttavan vapaa-ajan sijaan vajoammekin kaiken antaneena horrokseen vaikka sohvanpohjalle. Ja sama toistuu päivästä toiseen. 

Kun tämä kierre, eli jatkuva ylivireys- ja alivireystilojen välillä poukkoilu jatkuu riittävän pitkään, luomme kehollemme sen illuusion, että näin asioiden kuuluukin olla, tämä on normaalia.

Optimaalinen vireystila

Mistä jäämme tällöin paitsi? Elämästä! Optimaalisessa vireystilassa, eli ylivireys- ja alivireystilojen välissä, elämä tuntuu pääosin kevyeltä, nautittavalta ja vastoinkäymisetkin mahdollisilta ratkaista. Olemme hyvää seuraa sekä itsellemme että muille, nautimme uuden oppimisesta ja näemme elämän mahdollisuudet uhkien sijaan.Tavoiteltava tila, eikö? Ja täysin mahdollista saavuttaa.

Tässä muutama vinkkimme kohti nautittavampaa, täydempää elämää. Tärkeintä on tunnistaa oma vireystilasi. Pysähdy päivittäin useamman kerran kuulostelemaan sitä, menetkö liian kovilla kierroksilla. Jos näin on, pyri tietoisesti palauttamaan vireytesi siihen tilaa, joka tukee hyvinvointiasi.

Tässä top 4 keinoamme: 

1. Lopeta multitaskaaminen. Monen asian kerralla tekeminen samanaikaisesti ei ole aivoille mahdollista, vaan itse asiassa päädyt vaihtelemaan huomiotasi useamman asian kesken saaden aivot ylikuumenemaan niin, ettet itse asiassa saa mitään valmiiksi. Sulje kännykkä ja kaikki sen hälytykset ja päätä keskittyä vain yhteen asiaan, alkuun vaikka vain 10 minuutin ajan.

2. Pidä tauko. Ehdit sen kyllä. Jos et pääse tai ehdi ulkoilmaan vartiksi, ehdit aina vaikka hengittää kolme kertaa syvempään ulos. Tietoinen, rauhallinen uloshengitys aktivoi parasympaattisen hermoston, joka rauhoittaa samalla mieltäsi ja parantaa keskittymiskykyäsi sammuttaen tai ainakin hiljentäen käynnissä olevaa stressireaktiota. Voit tehdä sen vaikka keskellä palaveria ilman, että kukaan huomaa mitään!

3. Priorisoi. Kysy itseltäsi, mikä on tärkeintä juuri nyt. Jossain tilanteissa kokonaiskuormitusta saattaa helpottaa stressaavan puhelun hoitaminen pois alta, jossain vaiheessa taas kunnon to-do -listan kirjoittaminen. Joskus vireystilan optimoinnin hoitaa yksinkertaisesti pieni välipala.

4. Lataa akkusi. Mitä teet, jos puhelimesta on lopussa akku? Laitat virransäästötilaan tai lataukseen. Sama toimii itsesi kanssa: jos huomaat, että olet iltapäivään mennessä syystä tai toisesta ylikuormittunut, lataa akut. Tällöin kova hikitreeni työpäivän päätteeksi ei lataa akkuja vaan saa ne loppumaan kokonaan. Pääset ehkä taas huomenna treenaamaan kun tänään huolehdit akkujen lataamisesta vaikka mediattomalla illalla ja rauhallisella kävelylenkillä.

Ohjattu pysähtyminen

Hiljainen, oma aika ilman ulkopuolelta tulevia vaatimuksia lataa akkumme tehokkaasti ja auttaa löytämään oman elämän punaisen lankamme kaiken taustakohinan seasta. Aina elämäntilanne ei anna mahdollisuutta laittaa omaa elämää pauselle pidemmäksi aikaa. Lataa tästä 10 minuutin rentoutusharjoituksemme ja huomaat, miten pienikin oma aika auttaa tasapainottamaan hermostoa ja parantamaan hyvinvointiamme. 

Iloa kesään!

Hanna ja Jonna