Voit kuunnella blogikirjoituksen tästä:
Tässä poikkeustilanteessa huomaat ehkä törmääväsi säännöllisesti ja normaalia enemmän negatiivisiin tunteisiin: pelkoon, huoleen, epävarmuuteen. Negatiivisille tunteillekin on syytä antaa tilaa ja hyväksyä ne.
Oman toimintakyvyn ja hyvinvoinnin säilyttäminen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää tässä tilanteessa, jossa luovuus, intuitio ja kyky keskittyä olennaiseen ja samanaikaisesti suunnata ajatukset jo kriisin jälkeiseen elämään, auttavat eteenpäin.
Ympärilläsi saattaa lisäksi olla ihmisiä, jotka kaipaavat tukeasi. Jos oma hermostosi on jatkuvasti taistele ja pakene –stressitilassa, on vaikea toimia loogisesti ja rationaalisesti. Stressaapa sinua sitten huoli omasta tai lähimmäisten terveydestä, talouden tilanteesta, kotikoulun onnistumisesta, lomautuksista, etätyön aiheuttamista haasteista tai mistä tahansa muusta, hermoston rauhoittaminen tasapainottaa tilannetta ja auttaa kohtaamaan haasteet luovasti ja löytämään ratkaisuja totutun ulkopuolelta.
Stressin syntyy, kun sympaattinen hermosto, kehon ”kaasu”, yliaktivoituu. Huomaat sen esimerkiksi siitä, että ajatukset pyörivät kehää, sydän lyö nopeammin, hengitys on pinnallista ja kärsit ehkä univaikeuksista tai keskittymiskyvyn puutteesta. Parasympaattisen hermoston, kehon ”jarrun”, aktivointi tässä tilanteessa tasapainottaa koko autonomista hermostoa ja huomaat olosi muuttuvan levollisemmaksi, tasapainoisemmaksi ja rauhallisemmaksi.
Tässä 5+1 vinkkiämme kohti tasapainoa ja toimintakykyä, jotka ovat kyllä saavutettavissa näissä poikkeustilanteissakin:
1) Jaa huolesi.
Huolien sanoittaminen ja ääneen puhuminen lieventää tutkitusti negatiivisia tunteita. Kun sanoitat huolesi, saatat huomata jo itse löytäväsi käsillä oleviin haasteisiin ratkaisuja.

2) Rajoita uutisten kuuntelua ja sosiaalista mediaa.
Tee päivässä pari kertaa täsmäisku uutisiin (johonkin luotettavaan mediaan!) ja halutessasi sosiaaliseen mediaan, jotta pysyt kärryillä tärkeistä asioista. Jatkuva asiassa vellominen ei ratkaise mitään.

3) Keskity asioihin, joihin voit vaikuttaa.
Et voi parantaa sairastuneita, mutta kotona olemisesi säästää ehkä jonkun sairastumisen ja jopa jonkun hengen! Et voi auttaa kaikkia ikäihmisiä, mutta ehkä voit käydä yhden iäkkään naapurin puolesta kaupassa. Hyvän tekeminen muille muuttaa tutkitusti aivojen neurologiaa ja saa sinutkin voimaan paremmin.

4)Tee asioita, joista nautit ja ole niistä kiitollinen:
Elvytä vanha harrastus tai keksi uusia. Soita ystäville. Ulkoile. Älä tunne huonoa omatuntoa näistä asioista, elämästä nauttiminen (tässäkään tilanteesta) ei ole keneltäkään pois eikä vahingoita ketään.
5) Unelmoi.
Miltä elämäsi näyttää, kun tämä kriisi on selätetty? Mitä olet oppinut kriisin aikana ja miten se vaikuttaa tulevaisuuteesi?
+ HENGITÄ!
Palleahengitys (katso ohje alla) tasapainottaa hermostoa. Jos saat vielä pidennettyä uloshengitystä hieman sisäänhengitystä pidemmäksi, saat uloshengityksellä aktivoitua sitä kehon jarrua, parasympaattista hermostoa ja lievennettyä stressireaktiota.
Kokeile seuraavaa: Sulje silmät. Siirrä huomio hengitykseesi. Laita kätesi pallean päälle varmistaaksesi, että hengitys kulkee palleaan saakka nostaen ja laskien koko vatsaa. Pyri pidentämään jokaista uloshengitystä niin paljon, kuin tuntuu hyvältä ja luonnolliselta. Avaa silmät kolmen sisään- ja uloshengitysparin jälkeen tai halutessasi jatka pidempään. Avaa silmät ja tunnustele oloasi.

Tämä harjoitus vie noin minuutin ja säännöllisesti tehtynä saat stressiäsi laskemaan merkittävästi.
Voimaa, iloa ja tasapainoa!
Hanna ja Jonna